Boleroke-pulma.

Meillä on käynyt satumainen mäihä, sillä täällä Sant Cugatissa asuu Rokkitähtinörtin äidin ystävä (nyk. meidän ystävä), joka oli järjestänyt meille mm. aivan ihanan asunnon keskeltä kaupunkia, ja vieläpä puoli-ilmaiseksi yleiseen hintatasoon ja asunnon kuntoon (remontin jäljiltä) nähden. Roser on myös vienyt minua kävelylle ja sivistänyt alueen historiasta, ja auttanut kaikessa mahdollisessa muussakin. Pieni neulekiitos on siis enemmän kuin paikallaan.

Kerroinkin viimeksi käyneeni ostamassa kulman kaupasta vähän materiaalia. Googlasin ja Rävelsin, ja löysin kivanoloisen ohjeen. Helppo ku mikä: pelkkä suora pala, jossa hihansaumat. Mutta aika ärsyttävä se on, sillä kaaviossa on kaksi virhettä ja jo aloitus oli hämärä, eikä vastannut kuvaa yhtään. Sovelsin. Eikä kuvioon kuulu tuollaista siksak-raitaa, jonka kaaviota seuraamalla saa. Ei se ruma ole, mutta en suorastaan halua sitä. Ohjeen virheet hoksattua ei kovin vaativaa olisi vain jättää niitä huomiotta ja neuloa oikein, mutta emmä tiiä. Alkoi tympäisemään!

tymph

Olen vähän kyllästynyt kolmiohuiveihin, mutta sellainen olla ihan fiksu lahjana. En tunne Roserin hattumakua, joten pipo voi olla liian riski. Anopike antoi hälle juuri sukat, joten nekään eivät tule nyt kyseeseen. Lanka on tätä Dropsin Alpaca Silkiä. Mitä te tekisitte? Onko teillä jotakin vakiolahjaa, joka toimii aina?

Mutta hei, on myös hyviä juttuja! Esim. nämä espanjalaiset biojätepussyt! Miten käteviä, katsokaa! Materiaalikin on kestävää eikä sitä liurua, joka alkaa maatumisen jo roskisämpärissä kahdessa päivässä, ainakin meillä. Nyt tiedän, mitä annan tänä vuonna rakkaille joululahjaksi.

 

Ostan aikaa – teen hupun.

Toivun parhaillaan huolellisesta ja pitkästä neulepläähistä. Neuletakittaisi ja jemmaa pienennyttäisi, mutta en ole millään keksinyt hyvää projektia. Päätin aloittaa pienestä ja ostaa lisää miettimisaikaa. Neuloin viime syksynä valmistuneeseen Shalomiin hupun. Sain neulonnasta yli jääneet langat pois varastosta ja takistakin tuli paljon kivempi.

66044-huppu1

3b75b-huppu2

 Joko pitää olla?

f9c54-huppu3Vähän hassun näköinen kulmio se on takaa katsottuna, mutta ihan kelpo kuitenkin.

Huppu on tehty kaikessa helppoudessaan niin, että reunasta on poimittu 58 silmukkaa ja tehty sopivantuntuisen verran ikään kuin muotolaskosmaisia lisäyksiä oikeilla kerroksilla aloittaen ne muistaakseni 14 silmukan päässä etureunoista. Lisäykset tein neulomalla 15. (ja seuraavalla kerralla 16., 17. jne.) silmukan etu-, taka- ja etureunasta, jolloin jokaisella oikealla kerroksella lisääntyy yhteensä 4 silmukkaa. Tämä muotolaskos teki hupustä sopivan leveän, mutta lanka loppui harmillisesti jättäen jälkeensä liian lyhyiden hiihtareiden efektin. Parempi silti nyt, yhtä kaikki!

Kuvista kiitos Rokkitähtinörtille.

Eliina ja tekeytyvät.

Ai niin, tein tilaushuivinkin valmiiksi pari viikkoa sitten Folklandia-bussissa ja annoin jo eteenpäinkin. Huivista ei ole oikein mitään sanottavaa. Samanlainen Eliina kuin aiemminkin. Prosessifiilis oli vähän poissaoleva, kun mieli teki jo päästä inspiroivempien töiden pariin. Lopputulos on kuitenkin oikein kiva ja vastaanottaja piti tilaamansa laisena, joten mitäpä sitä miettimään.
cfd22-eliina
Malli: Eliina-huivi by Lankakomero
Puikot: 4.5 mm
Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca 8903
Menekki: 138 g

e2b3a-raitatakki2

Tällä hetkellä puikoilla on tämä raitatakki, jonka reseptiin teen kyllä tällä kertaa paremmat muistiinpanot kuin Puro-takkiin, jonka muistiinpanojen kuvittelin olevan paremmassakin jamassa. Voisin joku kerta ottaa ja yrittää selvittää, mitä merkintäni oikein merkitsevät.

Raitapuro-takki.

Erinäisten kokousten, palavereiden ja luentojen ratoksi tarvitsee aina neuleen. Keskityn niin paljon paremmin, kun kädet työstävät! Tekisi niin kovasti mieli neuloa jotakin kirjoneuletta tai muuta haasteellisempaa, mutta ko. tilaisuuksissa on hankala seurata kaaviota. Niinpä aloitin tällaisen sitä-mukaa-omasta-päästä -takin Jälkeläiselle. Taka-ajatuksena oli viimein neuloa tytön ihastelemat Puro-kerät jemmasta vaatteeksi. Ja aah, taas kävi hyvät langan kanssa – Purosta jäi 25 sentin pätkä tähteeksi.

Minulla on jonkinlaiset muistiinpanot takista ja voisinkin kirjoittaa niistä teille reseptin paremmalla ajalla. Simppeli se on ku mikä, ja kaikki osaa varmasti.

9e5af-raitapuroKyllä takkia pitää voida pitää juoponnapissa.

64436-raitapuro2
Langat: Novita Puro 873 Ilo + Hjertegarn Lima (Shalomista ylijäänyttä)
Puikot: 4.5 mm
Malli: oma, ohje lienee tulossa
Menekki: Puro 100g, Lima 124g

Takki on neulottu ylhäältä alas. Ennen kainaloita olin innoissani väreistä. Sitten tuli melkein koko takin kestävä epäilys. Hehkuvan oranssit raidat tuntuivat ensialkuun liian päällekäyviltä. Mutta valmiina takki on sittenkin juuri sellainen, kuin ajattelinkin. Tykätään molemmat siitä paljon. Neiti on halunnut sen joka aamu haalarin alle ja ihastellut monia kertoja. Suora palaute on kiva. Mietin, josko lisäisin vielä etumukseen virkatun pöllön tai jonkun muun tirpan tai jotain sellaista.. Harkitsen.

Mennäkseni lankaan, niin niin nätinvärisiä ja houkuttelevia kuin Novitan Purot ovatkin, ne taitavat jäädä jatkossa kauppaan. Ne ovat osoittautuneet käytössä niin nöhtääntyviksi, että ostan mieluummin jotain parempana pysyvää (ja yksiväristä.) Nyt on kuitenkin viimeiset kerät neulottu takiksi, jes!

Shalom.

Syyskuussa oivalsin, että neulomani takit eivät ole istuneet minulle mitä luultavimmin väljyysvarojensa vuoksi. Olen yläosasta numeroa suurempi kuin alaosasta ja neuletakkini ovat aina korostaneet asiaa epätoivotuin tavoin vieden kaikki muodot mennessään. Jos olet jossain törmännyt perunasäkin näköiseen tyyppiin, se olen hyvinkin voinut olla minä. Haastoin itseni kokeilemaan käytännössä, toimisivatko takit ilman väljyyksiä paremmin. Siitä Shalom.

da555-1

Alkuperäinen malli: Shalom Cardigan by Meghan McFarlane
Lanka: Hjertegarn Lima
Puikot: 4 mm ja 4.5 mm

Ohjeen vaatimaa, aran-vahvuista lankaa ei ollut jemmassa, mutta worsted-paksuiset Ukkitakin purkukerät puhuttelivat. Hjertegarnin Lima on jollakin tapaa hyvin perinteisen oloista lankaa, joten siihen sopi minusta hyvin yksinkertainen malli aina-oikein-reunuksineen ja -rannekkeineen.

Yhtään en tiennyt, mitä kokoa oli luvassa vai tulisiko tuppi, mutta seuraava virke mielessäni uskalsin:

Kuten aina sovittaessani ohjeita eri vahvuisille langoille, otin avukseni yläasteen matikantunneilta tutun suoraan verrannollisuuden. Aluperäisessä ohjeessa tiheys oli 13 s / 10 cm ja niillä luotiin 67 s, Minulla tiheys oli n. 16 s / 10 cm. Saamme siis verrannon kautta käyttämällemme tiheydelle pyöristetyn silmukkaluvun 82. En ollut ihan varma, onko laskutapa kaikilla muistissa, joten väänsin rautalangasta alle. 🙂

13/67 = 16/x
13x = 67*16

x = 82

jne.

6939c-3
Neuloin ohjeen mukaan ja kun lisäyskerroksilla pari viimeistä silmukkaa eivät aina menneet tasan, tein, kuten parhaaksi koin. Napinlävet on tehty joka 14. kerroksella. Ja joo, hienosti jäädyin läpien kanssa ja tein ne yläosaan molemmille puolille? Wha! Napitkin ompelin lähelle reunaa. Joutuu ehkä siirtämään.

Kaikkien lisäysten jälkeen työssä oli 191 s. Käytin hyväkseni Ishin modauksia ja jaoin silmukat etu- ja takakappaleisiin sekä hihoihin suhteuttaen modauksesta sopivat määrät verrannolla ja arvioimalla mutulla. Jakoni oli 33+38+49+38+33. Kainaloon loin 12 s lisää ja merkkasin ”sivusauman” paikan silmukkamerkillä 40 s etureunasta.

Ohje oli erittäin helppo muokata ohuemmalle langalle, sillä lisäyksiä tulee vain kolmella kerroksella eikä päätä tarvinnut raapia niiden kanssa. Olin muuten niin vimmassani, etten neulonut kaarrokkeen oikeita silmukoita kiertäen vaan posotin 1o, 1n -joustinta. Ei se kyllä taida minua harmittaa, vaikka kierretyt ovat aina paljon kauniimpia. Joo. Ei harmita. Piti varmistua miettimällä vielä.

3247f-4

Tein vyötärökavennukset ainoastaan takakappaleen puolella silmukkamerkin kohdalla, jolloin sain etukappaleen pidettyä tasaisen levyisenä ja väljyyttä kurottua sopivasti vain notkoselän puolelta pois. Tästä ideastani olen iloinen! Käytän tätä keinoa ehdottomasti jatkossakin. Vartaloni etuprofiili on hyvin suora, joten en yleensäkään tarvitse kurvausta vyötärölle kovin paljon. Kurvikkaammat kanssasisaret hyötynevät enemmän merkin molemmin puolin kaventamisesta.

Helma olikin muuten varsin tasaista poljentoa. Päätin lopettaa muutamaan riviin ainaoikeaa. Napit kävin noukkimassa Pikkulinnasta, jossa sivumennen mainiten on taitaa olla Jyväskylän monipuolisin lankavalikoima ja aina ihana palvelu. 🙂

99927-2

Ja ne fiilikset. Tykkään takista kovasti ja neuletakkimöröt ovat toistaiseksi kadonneet. Kyllä tämä on selvästi kaikkein paras yritys tähän mennessä. Tämän kokemuksen voimin uskallan käydä takkeihin käsiksi uudestaankin ja siitä pidän eri toten. Etten nyt ihan pelkkiä pipoja tee ja kaikki siellä jo mieti, että one trick pony.

Jos käytätte modauksiani ja havaitsette epäselvyyttä, kysykää ihmeessä tarkennuksia tai korjauksia! Tai kertokaa vaikka siitäkin, jos onnistuukin hyvin! 🙂

Ps. Kuvat on otatettu Kaliumdikromaatissa, kiitos taas!

4x to-do.

Satuin jo jokin aika olemaan blogikierroksella raidalliset villasukat [rav] jalassa, joten nappasin haasteen mainiosta Missä neuloimme kerran -blogista.

Tehtävänäni oli listata neljä asiaa to do -listaltani. Oli yllättävän vaikeaa rajata niin tiukkaan, sillä suunnitemia tuntuisi aina olevan vaikka miten.

1. Kylmän ilman kamat Jälkeläiselle.

48b71-makkara

Yritin löytää jotain aiheeseen liittyvää pikkunäppärää kuvaa googlettamalla ”makkara liian pienessä kuoressa.” Petyin antiin.

Neulojan lapsi on virunut kesän aikana yli metriseksi (alkaa siis olla jo ihan hyvän mittainen meidän suvun mittakaavassa :P), joten pieneksi on jäänyt niin sukkia, lapasia kuin villavälihaalarikin eikä toinen kaulurikaan jäisi toimettomaksi. Haalarin ajattelin yrittää soveltaa itse, joten jos tulee hyvä ja jos muistiinpanot toimivat, saatte asiasta vihiä.

2. Shalom.


d2823-dsc_3012

Ennää toinen hiha ja ranneke ensimmäiseen. Napit kiinni ja voilà! Tiirailin muuten eilen muistiinpanojani moaduksista ja Knote oli tehnyt tepposet hävittämällä kerrosten numerot ja ne *:stä *:een -tähdet. Selvitän asiaa ja vahinkojen laajuutta.


3. Eliina-huivi.

Todistettavasti ainakin yritän! Kuvan on napannut Ddargas Kaliumdikromaatista JAMKOn kahviossa. Myös minä olen sitä mieltä, että parasta AMK-opiskelussa.

Muutama rivi reunuskaaviota vielä. Vaklasin Ravelrystä, että viime syyskuussa on tämä aloitettu. Ehkä ensi kuun loppuun mennessä valmista?

4. Valtaosa kodin matoista tehty itse.

55674-dsc_3115

Tästä matosta kerronkin pian lisää. 🙂

Päästyäni virkkauksen makuun olen alkanut unelmoimaan kurjien nukkatekokuitupyörylöideni korvaamisesta käsin virkatuin. Ei aikarajaa.

Ihan hirveästi olisi tehnyt mieli listata myös syksyn aikana kouluun tehtävä tuotantoprojekti. Saattaa olla, että se saa hetken blogikuuluisuutta lähiaikoina, mikäli asiat eestyvät toivotulla tavalla.

Minäkin haluan haastaa porukkaa. Haastein teidät, jotka olette nauraneet tänä viikonloppuna!

Nukkavekka.

Tämä on varmaan useimmille ihan vanha juttu, mutta minä kyllä sain tänään hymyn naamalleni siivotessani nuggia puseroista hankittuani vihdoin ja viimein nypynpoistajan. Tämä oli nyt sellainen hyvin käytetty 9,95€!

771d1-dsc_3031Jursk!

Minulle ominaisin vaate tuntuu olevan trikoopaita. Vaatteen mentyä pahaksi olen siirtänyt sen kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Nukkavierut paidat olen korvannut vastaavalla. Onko oikeasti järkeä?

Olen kyllä tiennyt, että nukanpoistajia on, mutta en jotenkin ole tajunnut, että näin helpolla saisin käytettyä vaatteet ihan oikeasti loppuun ja sitten silputtua kuteeksi. Eikä tarvitsisi ostaa kerran vuodessa uutta (tai yleensä käytettyä) samanlaista puseroa, kuinka typerää. (Hävettää.) Toki kone varmasti kuluttaa hieman vaatteen pintaa, mutta minusta on edelleen parempi pitää vaate loppuun asti kuin nukan saavuttua laittaa kiertoon.

Muistettuani taas myllyt oli viimeinen sytyke sen hankkimiseksi tämä Teeteen Primaverasta 2009 neulomani Amelia, joka meni parissa käytössä niin kamalan näköiseksi, etten kerta kaikkiaan ole kehdanut käyttää sitä. Onko teistä ok, että yhteesä n. 100€ maksanut neule menee parissa pidossa tähän kuntoon? (Jos joku miettii, miten olen raskinut ostaa niin kallista lankaa, sain 2006 valmistujaislahjaksi lahjakortin Taito Shopiin. Täysin omia pesoja olisi tuskin tullut sijoitettua!)

Valitettavasti kone ei kuitenkaan korjaa Amelian liian suurta kokoa, joten saatuani sen siistittyä nypyistä pääsenkin kivasti kerimään ja tekemään muuten taivaallisesta langasta jossakin vaiheessa Veera Välimäen Downtown Blockin. Onneksi minulla on näitä Transformers-lankoja, niin ei rahaa kulu uusiin. Aina voi purkaa ja neuloa kaiken uudestaan ja uudestaan! 😛

b84fe-101nc1j1Tulikin vautsika-va-au!

4-vuotias arveli laitteesta, että ”parranleikkuri”, johon minä, että ”ai partakone?” ”No ei, kun tällä ei tehä lissää partaa ku leikataan!” Toinen arvaus käyttötarkoituksesta oli suola.