Kuinka kierrätystoppi tehdään, esim.

Tutoriaalin tapainen pitkästä aikaa! Tehdään aikuisen topista toppi lapselle. Tilasin Ottobren joku aika sitten ja viimein laitoin kaavat testiin. Tähän toppiin on käytetty 1/2016 -kevätnumeron ”Xs and Os” -kaavaa koossa 128 cm ja leveyskoossa 116 cm (tytön tämänhetkinen koko on 121 cm pituutta + 104 cm leveysmitat.)

Käytettävä aines voi kierrättäessä luonnollisesti asettaa rajoituksia projekteille eri tavalla kuin metritavara, joten toisinaan joutuu/pääsee ihan miettimään. Mutta toisaalta kierrättäessä voi parhaillaan säästää huomattavasti aikaa hyödyntämällä valmiita saumoja, päänteitä ja päärmeitä. Sopii mulle.

Tässä on helppo perusresepti, jota käytän paitoihin ja tarvittaessa sitten sovellan. Ei ole rakettitiedettä tämä.

01 - original paita

Lähtötilanne. Lyhyt ja leveä aikuisen toppi, koko n. L. (Olisin kauheasti halunnut ommella vinoraitatopin, mutta minkäs teet. Joskus materiaalia ei vaan ole tarpeeksi, eikä jatkettua saa järkevästi. Älköötten siis hämääntykö kalkkiviivoista. Tabula rasa.)

02 - ke ja kt

Merkitään keskietu ja -taka ylä- ja reunaan molemmille kappaleille.

03 - ke merkkaus

Kaava asetetaan täsmäten KE- ja KT-merkeille. Merkitään kulmien kohta ja saumanvara, jotta piirtämistä on helppo jatkaa samasta kohdasta. Piirretään toinen puoli kaavasta saumanvaroineen.

04 - peilaus

Vipsautetaan kaava peilikuvaksi tarkaten keskikohta piirretyille merkeille. Piirretään toinen puoli.

05 - valmiit leikkuuviivat

Ensimmäinen kappale on piirretty ja valmis leikattavaksi. MUTTA! Kannattaa piirtää myös toinen kappale ennen leikkaamista eli varmistaa, että kangasta on koko vaatteeseen.

06 - siistiminen

Tällä kertaa kävi hyvin ja ratkottavaa päärmettä tuli vaan pieni hitu olalle. Eli tässä kohtaa siivotaan leikatut kappaleet ompelukuntoon.

07 - etu- ja taka

Miehustakappaleet valmiina! Helmapäärme sattui hyvään kohtaan, joten se on jätetty alareunaan.

08 - roippeet

Tällaiset soirot jäi yli sivusaumoista. Näytti passelilta määrältä kanttinauhoiksi, joten jämät on leikattu 3 cm leveiksi nauhoiksi yhdistetty yhdeksi pitkäksi raitakuviota jatkaen.

09 - ompelu

Tästä eteenpäin toppi kasataan perusohjeen mukaan: 1. Ompele vasen olkasauma. 2. Huolittele pääntie ja vasen kädentie nauhalla (kiinnitä nauhaa kevyesti venyttäen.) 3. Ompele oikea olkasauma. 4. Huolittele oikea kädentie nauhalla. 5. Ompele sivusaumat. (6. Päärmää helma, mikäli et voinut hyödyntää entistä päärmättä.)

10 - nips

Varmistetaan, ettei ommel lähde purkautumaan. (=Solmitaan langat tahi muulla tavalla varmistutaan.) Napsaistaan ylimääräiset nauhanpäät siistiksi kainaloista, y ya está!

Valmis!

Onko lukijoissa muita kierrätyskeskushaukkoja?

Hiuskokeilu: no-poo + käänteinen kasvatusmetodi.

Postaus pitkästa aikaa! Hei vaan. Kirjoittajalla on ollut yllättävän haipakka kevät, mutta pelkästään hyvien kiiruiden kanssa! Olen vertaillut kouluja jälkeläiselle, muuttanut isompaan kämppään (koska Maailman Reippain Tyttö muuttaa luoksein kesällä JJJES!) ja tietysti yrittänyt töissä oppia enemmän tajuamaan, että miten mun työtä tehdään. Välillä tuntuu, että liikkuvia osia on tuhat yhtä aikaa (ja onkin), ja ettei niitä pysty mitenkään sisäistämään. Silloin pitää käydä tekemässä joku urkkariekkuminen ja palata sorvin ääreen uudella päällä, ja kehittää vapaa-ajalle ajatukset työstä poisvieviä prokkiksia, kuten neuleita, voimailuja ja milloin mitäkin veitsistäinnostumisia, joiden aikana tietysti googletetaan ihan kaikki mahdollinen kulloisestakin aiheesta.

Tällä kertaa kiinnosti tukka! Mitähän mä oikein viime viikolla googlasin.. ehkä jotain hiustenleikkuuohjeita oman päänsä siistijöille, kun alkoi olemaan niin petolinnunperse puolen vuoden jälkeen. (Lopussa linkit löydöksiin.) Tuli matkalla vastaan tällainen ihmeellisen kuuloinen päänroikotusmetodi hiusten pikakasvatukseen. Kuulosti niin hämärältä, että pitihän se kokeilla.

670px-Use-the-Inversion-Method-to-Grow-Hair-Step-5

Wikiin..

Wiki How neuvoo ensin hieromaan päänahkaa ja sitten riiputtamaan, mutta mä oikaisin ja yhdistin asiat, enkä käyttänyt kyllä öljyäkään. Ja kyllä, ihan selvästi mun hiukset kasvoi jonkun 2-3 senttiä tänä aikana! Heti ensimmäisen käsittelyn jälkeen päänahkaan jäi sellainen mukava verenkierronkuhiseva tuntu, joka ei oikeastaan kadonnut koko viikolla. Jännää! Yleensä mun hiukset kasvaa sen tavanomaisen sentin kuukaudessa.

Aloitin samalla no-poon, eli shampoottoman pesun. ”No Poo” Method -sivusto selventää hyvin, mistä on kyse, jos aihe ei ole tuttu ennestään. Vaikea sanoa, kumpi kokeiluista vaikutti kasvuun enemmän. Koska riiputusta tehdään vain viikko kerrallaan, jään seurailemaan kasvun kehittymistä ja katson, mihin ollaan kolmen viikon kuluttua päästy.

Oikeastaan en ole käyttänyt varsinaista pulloshampoota pariin (-kolmeen?) vuoteen kuin muutaman kerran siirryttyäni peruspalasaippuaan kyllästyttyäni jatkuvaan päänahan kutinaan ja hiusten pikarasvoittumiseen. Palasaippua toimi huomattavasti nesteshampoita paremmin, mutta halusin kuitenkin kokeilla, josko senkin voisi jättää pois. Ensimmäisen viikon jälkeen vaikuttaa erittäin lupaavalta! Hiukset tuntuvat paksummilta ja ovat selvästi kiiltävämmät. Päänahka ei tunnu likaiselta eikä kutise. Tein viikolla kaksi hunajavesipesua ja yhden vesipesun.

Viikko1_no-poo_kasvatus

Ensimmäiset kuvat on otettu viime lauantaina 9.5 ja vertailukuvat tänään perjantaina 15.5. Suhnuisuuspahoittelut. Lupaan ottaa ensi kerralla jollain muulla kuin laadulla peruna.

Tässä vielä videot, joita käytin apuna hiustenleikkuussa ennen prokkiksia. Seurasin näitä Youtuben TheSalonGuy-kanavan videoita ja hauskaahan se leikkaaminen oli! Omasta mielestä tuli tosi hyvät etu- ja takatukat! Suosittelen muuten vilkaisemaan tuota kanavaa – tekisi mieli leikata kaikki noista malleista yhtä aikaa päähän!

Onko joku teistä kuullut tai kokeillut jompaa kumpaa menetelmää? Millaisia tuloksia saitte? Aiotteko kenties kokeilla? Jäittekö käyttäjiksi? Leikkaatteko hiuksenne itse?

Veitsistä + ohje veitsitukkiin.

Päätin jo kauan sitten, että ekana kunnollisena palkkapäivänä satsaan ja ostan pari helvetin hyvää veistä, joista kiitän itseäni joka päivä seuraavat 30 vuotta. Niiden suhteen en ole vielä saanut vielä tehtyä päätöstä, mutta tehtyäni pari viikkoa tutkimusta erilaisista vaihtoehdoista olen kuin varkain eksynyt oppimaan paljon veisten käsittelystä ja huoltamisesta. Ei oo ihan sama, kuulkaa! Mun kiinnostuksilla on tapana laajentua mittaviksi selvitysoperaatioiksi, ja niin kävi nyt tämän veitsihommankin kanssa.

Sannan huoltotärpit – pilataksesi veitsesi nopeasti, tee kuten mä tein ennen:

  1. Anna veistesi kuivaa itsekseen, äläkä koskaan kuivaa niitä pesun jälkeen pyyhkeeseen. Korroosion edesauttaminen nopeuttaa lohkeaminen syntymistä merkittävästi.
  2. Säilytä veitset aina irtaallaan laatikossa muiden keittiötarvikkeiden joukossa ilman suojaa. Terän pitäisi olla tylsää tavaraa jo parissa päivässä veitsen pyöriessä muiden hilavitkuttimien joukossa ja hyvällä tuurilla saatat saada terään pari lohkeamaakin!
  3. Käytä kaikkeen leikkaamiseen muovista leikkuulautaa. Näin varmistat veitsesi supernopean tuhoutumisen!
  4. Pese veitset astianpesukoneessa, sillä kuuma lämpötila ja voimakkaat pesuaineet tekevät veitsille todella hyvää. Sitä paitsi veitsen peseminen on todella, todella aikaavievää ja vaivalloista käsin.
  5. Muista aina kaapia leikkuulautasi käyttäen veitsen terävää puolta. Win!
  6. Muista, että isolla määrällä huonoja pärjää keittiössä paremmin kuin kahdella tosi hyvällä.

..Joo, vähän olen tuntenut tässä itseni hoopoksi ja miettinyt, että mitähän sitä on ennen oikein keittiössään kelaillut. Mutta oppia ikä kaikki ja porsaita oomme kaikki. Hauskimpia juttuja, joita olen tässä operaationi aika oppinut, on ehdottomasti tämä kahvikupilla teroittaminen. Oletteko muut jo törmänneet tähän? Mut löytää nykyään aika varmasti ruokarunnilla sipomassa veitsiä kuppeihin tai salaattikulhoon paremman teroitusvälineen puutteessa, kun pahimmat veitset ei saa tomaatteja siivuiksi edes tehtyäni ensin veitsenkärjellä reiän.

Ja tässä oli vielä tämä työmatkan oivallus, jonka sain selatessani erilaisia veitsitukkeja netistä. Monissa oli jonkinlainen muovikampa/harja pohjalla, ja tuli mieleen, että miksei ihan yhtä hyvin toimisi varrastikuilla. Kävin ostamassa kymmenen pakettia ja kassan mies lohkaisi espanjaksi jotain, joka varmaan vapaasti kääntyisi ”Ajattelit sitten tehdä vähän enemmän pinchoja.” Selvensin ajatukseni pääpiirteissään ja epäusko projektiini oli suuri myös jonossa seuraavalla asiakkaalla. Kassa pyysi raportoimaan kokeilun tuloksista. Ensi kerralla näytän sille kuvan viritelmästäni in action, mutta te saatte tietysti nähdä tän eka. Mä olen tähän aika tyytyväinen! Nyt puuttuu enää ne kunnolliset veitset.

Ohjeet: ota suorareunainen lasimaljakko ja täytä se tiiviisti varrastikuilla. Ihan hyvä tuli ja toimiva. Kiitokset tästä maljakosta kuuluu anopikkeelleni, joka oli tehnyt meille tähän ylläriksi käpyjoulupuun. Terkkuja vaan!

_DSC0047

_DSC0052

_DSC0054

_DSC0056

Liukkoset-lapaset valmiina testineulontaan!

Vähän oli eihhhelevettiä ja voiskonymmillääniä, mutta siinä se Liukkosten ohje nyt on, valmiina testattavaksi tuleman. Nimenkin se on saanut. Kuviosta tuli mieleeni se liukasteluliikennemerkki, siitä Liukkonen.

Toivottavasti ei teidän tarvitse ihan näin paljon vääntää ja myös hermoa kääntää. Mutta kertokaa vaan kaikki, mikä ohjeessa mättää. Tai oikeastaan, jos mättää joku muukin, niin passaa tuulettaa. Tai sekin on mahis, että jos ei vaikka mikään käy naamaan vielä ja kovasti haluaisit jotain sytykettä, niin ota riski ja kokeile mun ohjetta, se saattaa sisältää ylläreitä. Vaikka mä olin kyllä saavinani sillä aika hyvät tumput tehtyä. PDF-ohjeen saa ladattua täältä tahi kuvaa tapauttamalla. Ja ai niin! Peukaloon tein pienen säädön, eli siitä tulee ihan himpsan erilainen kuin tässä kuvassa. Saman kuvionjatkamisajatuksen säilytin kuitenkin. No, jospa se siitä! Odotan jännäten, mitä olette ohjeesta mieltä! Olisiko paha, jos laittaisitte huomionne tämän postauksen kommentteihin, niin olisivat näkyvillä kätevästi kaikille?

eestaas1

Ämpyily-lapaset. Ohje tulossa piakkoin!

Mulla on muuten hirmu vähän harmitusta tällä hetkellä, koska huomenna on mun ensimmäinen työpäivä Reebokin asustetiimin tuotekehittäjänä. Mä huomaan, että jotenkin kummallisesti jännittää mennä, vaikka jalat on vieneet samaan pulpettiin harkkaan jo 5 kk. Tykkään mun työstä ihan sssikana ja työpaikasta ja Espanjastakin. Pidän siitä, että saan jäädä niihin kaikkiin.

Ämpyilylapaset.

Välipäivät väpättää ja pääsin viimeinkin blogeen pariin! Olen odottanut tosi paljon! Pahoittelut vierailleille, jotka olette saapuneet tyhjille tiluksille. On ollut pieniä teknisiä ongelmia, jotka toivottavasti tästä sorttaantuvat / ovat ratkenneet.

Nyt kuitenkin lapasasioita. Muuttaessani loppukesästä en pakannut yksiäkään tumppuja mukaan, vaan suunnittelin neulovani sellaiset tarpeen edessä. Pari viikkoa hytisin, ennen kuin tajusin vinkin. Nyt mulla on nämä.

eestaas3Malli: Oma, ohje tulossa. Mallineule pöllitty Knit and Tonicin Slip-Two Slouchista. Lanka: Garnstudio Drops Karisma Puikot: 4.5 mm Fiilis: Ihan kauheen jees, mutta ens kerralla 4 silmukkaa enemmän.

Aloitin aiemmin pipoa tällä Knit and Tonicin ohjeella, jota olin ensin hauduttanut Ravelryn jonossa pari vuotta. Mallineule oli tosi kiva ja tykkään sen tiiviistä pinnasta. Sovelsin siis siitä lapaset, joista tuli omasta mielestä aika kivat ja lämpimätkin.

eestaas1

Siksak-mallineule esiintyy lapasten molemmilla puolilla ja peukalokiila neulotaan siten, että kiilalisäyskohta piileksii. Katso shokkikuvat!

eestaas1

Lapasten ohje on kirjoitteilla! Haluaisiko joku testineuloa?

Peruskuvankäsittely Darktable-ohjelmalla.

Kuten on jo varmaan aiemmin tullut ilmi, käytän Linux Ubuntua pääkäyttiksenäni. Tai no, ensimmäinen asia uuden läppärin ostettuani oli poistaa siitä Win8 eli voikohan sanoa, että pää-. Kuitenkin! Löysin viime viikolla pari hyvänoloista RAW-kuvankäsittelyohjelmaa, DigiKamin ja Adobe Lightroomia kovasti ainakin ulkoasultaan imitoivan Darktablen. Olen ottanut paljon erilaisia kuvia ja laittanut ohjelmat testiin. Aiemmin tein kuvankäsittelyni Shotwellilla JPG:nä. Shotwell lienee eniten Picasaa vastaava kikkare Linux-pohjalle, vaikka onkin vielä pelkistetympi.

Koska rakastan arvioida ohjelmien ja laitteiden käytettävyyttä, on aikani kulunut nopeasti! Tuomio: molemmat ohjelmat ovat hyviä. DigiKam oli helpompi ottaa haltuun, mutta hoksattuani Darktablen logiikan ja tutustuttuani eri säätimiin, vetää se kuitenkin itselläni ykkössovelluksen pokaalin kotiin. Omat suosikkityökalut saa kätevästi napattua yhteen ”välilehteen”, mikä tekee käyttämisestä nopeaa.

Koska tykkään tutoriaalien tekemisestä, näpsin kuvankaappaukset niistä vaiheista, jotka kuvani käyvät läpi ennen blogi-ilmestymistä. Toivottavasti näistä on edes jollekin iloa! Huomatkaa taktisesti kahden kärpäsen yht’aikainen lyöminen: lukutyynyn esittely! Kutimointia-blogistin paljastettua lukemisen ja neulomisen yhdistämisen salaisuutensa, hankin minäkin välittömästi apulaisen. Opparintekoa toiseen potenssiin, kun voi vihdoin samalla neuloa!

Vasemman reunan palkissa näkyvät kuvalle tehdyt toimenpiteet sekä yleiset infot. Varsinainen ohjaaminen tapahtuu oikealta puolelta. Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla. Nyt vasta huomasin, että jäi tuo More modules -valikko auki. Sieltä saa siis valittua säätimet ohjelmaan.

Kuvaan Adobe RGB:nä, koska sen väriavaruus on laajempi. Käsittelen ja outputtaan (ulostan paremman suomensanan puutteessa..?) kuvat sRGB-formaatissa, jotta sävyt toistuisivat mahdollisimman samanlaisina kuin blogissakin.

1_orkkis

Alkuperäinen kuva. Ei kovin hääviltä näytä suoraan kamerasta. Mutta tehdään sille pari taikaa.

2_dt_omat

Darktable tekee itse kaksi säätöä: lisää terävyyttä ja säätää ”base curven.” (=Tekee jonkinlaisen pienen perusvirityksen väreille ja kontrastille.)

3_denoise

Tämä. TÄMÄ ON UPEINTA TÄSSÄ OHJELMASSA! ❤ Mikäli joku ihana käyttäjä on tehnyt kohina-profiilin kamerastaan ja lähettänyt sen Darktablen kehittäjille, saa kohinan poistettua maagisen hienosti yhdellä klikkauksella ilman, että kuva menee suhnuiseksi, kuten kaikilla muilla ohjelmilla yrittäessäni! Yllätyn joka kerta. Postauksen lopussa on havainnollistavampi kuvapari aiheesta. Profiilin voi tehdä myös itse, mikäli käyttämääsi kameraa ei ole vielä listattu. Ohjeet täällä.

4_crop

Seuraavaksi rajaan kuvan.

5_valotus

Ja vasta nyt on vuorossa valotuksen korjaus. Kokeilen ensin Exposure-työkalun auto-täppää. Yleensä se tekee hyvää jälkeä. Niin myös tässä tapauksessa.

6_b_curveTone curve -työkalu on myös kiva. L määrittää valoisuutta, a punaista ja vihreää, b sinistä ja keltaista. Neuleen petroolinsävy toistui liian sinisenä, joten nostin käppyrän sinistä kohtaa ylemmäs, ts. vähensin sinisen korostusta.

7_curveBonus: esimerkin vuoksi valaisin kuvaa vielä vähän lisää L-kurvilla.

Valmista!Valmista!

 

kohiseekoOtin tämän kuvan ISO2000-asetuksella, että saisin oikein paljon kohinaa. Kivasti hälveni!

Darktable ei ole ainakaan toistaiseksi saatavilla Windows-käyttäjille, mutta Os X -käyttäjät pääsevät tästä ilosta nauttimaan. Lista tuetuista käyttiksistä löytyy Darktablen sivuilta.

Millainen kuvankäsittelyrutiini sinulla on? Käsitteletkö kuviasi ylipäätään? Kerro paras kuvankäsittelyniksi tai -vitsi!

Kierrätetyt pikapaidat.

Päivitettyäni keittiönpöytäni peruskorkeaan malliin, lähti ompeluhommat aika roihalla tulille. Mm. seuraavaa kursin heti.

Löysin kirppikseltä joskus jonkun itse ompeleman lasten paidan. Paita oli arviolta kokoa 130-140, joten se vaikutti juuri sopivalta väljään, 116-kokoiseen mekkoon. Saksin paidan käsivaralta tähän tyyliin. Tässä ei tarvinnut edes ommella hihoja uudestaan, vaan pelkkä katkaisu riitti. Sitten tarvitsi ainoastaan huolitella kaikki reunat resorein. En tiedä, mitä ajattelin pääntietä tehdessä, mutta tällä kertaa jaksan purkaa ompelemaani siksakkia vain ajatustasolla.

pallo_taskulla

 

Taskun beige-valkea paita vaikuttaisi aika monikäyttöiseltä, onhan siitä tehty jo yksi pipokin. Kainalon muoto määräsi taskun kaaren, kuin helppoa se. Huolittelin kaaren tutusti Tosimummon raakareunalla.

 Sitten tämä toinen. Löysin kierrätyskeskuksesta topin, joka näytti heti paita-aineelta. Alla oleva suhnuinen kuva näyttää, miten leikkelin. Olkain ja kädentiehuolittelu vaan pois *naps*, ja raitapaidasta tähteeksi jääneet hihat käyttöön.

orkkistoppi

Lapsen tunika topista.

mekkonen

Semmosii!