Villitys-vaippahousut -ohje.

Kah, tulipa haasteen innoittamana viimeinkin neulottua kolmisen vuotta puikoilla olleet, omalla ohjeella pykätyt villikset valmiiksi. Tämä oli taas niitä töitä, joissa jokainen kohta on purettu vähintään neljä kertaa, mutta lopulta tuli ideanmukaiset.

Testikäyttäjää ei minulla enää näille ole, joten mallin toimivuus on arvoitus. (edit: Testikäyttäjän kommentit ja kuvat löytyvät postauksen lopusta!) Toisaalta, jos just sulla on seikkailumieltä ja haluat pukea pienesi punaiseen, ilmoittaudu vastaanottajaksi, niin voit saada housut postien hinnalla kokeiluun?

villikot2_medium2
Villitykset neulotaan pyörönä, eikä niissä ole ommeltavia saumoja, mikäli tekee haaran kolmen puikon päättelyllä. Eli käytät esimerkiksi liukuvärjättyä lankaa, pysyy väritys samana etu- ja takakappaleella.

lisukkeetTakapuoleen neulotaan sekä ”muotolaskokset” että lyhennettyjä kerroksia, jolloin vaipalle on enemmän tilaa.

haaraLanka: Twilleys of Stamford Freedom Spirit
Puikot: 4 mm
Ohje: Täältä saa, just tein.

Haarassa on sama idea kuin Ullaneuleen Villapöpissä, mutta toteutus on hieman erilainen. Tein Pöpiä aikoinaan useammat ja tykkäsin haaran toteutuksesta ja istuvuudesta, mutta näihin tällainen pieni sovellus tuntui tekohetkellä istuvan paremmin.

Ohje kokoon M on ladattavissa PDF:nä täältä! Mikäli olet jossakin kohdassa sitä mieltä, että voisi tämänkin ohjeen kirjoittaja katkaista kynänsä, älä ihmeessä jää uusia kirouksia keksimään, vaan kurnuta tämän postauksen kommenteissa, niin saadaan julki kaikki epäselvyydet ja niihin selvennykset. 🙂 Olisi myös kiva nähdä valmiita villiksiä, jos innostutte ohjetta kokeilemaan! 🙂

Housut löysivät testikäyttäjän, joka kokeiluhetkellä oli 7-kiloinen. Tässä kommentit kuvien kanssa:

Laitanpa sinulle nyt mukavaa palautetta villahousuista. Liitän mukaan pari kuvaa, jotta näet itsekin, miten mainio istuvuus näissä kaikin puolin on ❤

Eli meillä villapöksytestit ovat alkaneet mainiosti. Nämä ovat kyllä valehtelematta meidän pojalle parhaiten istuvat villahousut tähän mennessä. Joustavat mukavasti ja mukautuvat vauvan muotoihin. Ja ovat sopivan ohuet, eivät siis tunnu tönköiltä lapsen päällä. Näiden kanssa on hyvä liikkua ja tehdä kääntymisharjoituksia 🙂 Ainut muutos, jota näihin voisi toivoa, olisi se, että takaosa housuista olisi aavistuksen verran etuosaa korkeampi (tämäkin saattaa olla taas vain minun henk.koht. mieltymykseni, istuvat meillä näinkin erittäin hyvin). Muutoin ovat kyllä täydelliset!! 🙂

villitykset

Kiitos ihanasta palautteesta testaajalle ja pahoitteluni, kun näin pitkään meni laittaa kommenttisi postaukseen saakka!

Ensimmäiset villasukkani raameissa.

Muistatteko vielä nämä tässä puolitoista vuotta sitten (khöm) postauksessa esiintyneet villasukat? Niiden kohtalosta on pitänyt kirjoittaa jo vaikka kuinka kauan, mutta Nyt kyllä otan ja -haasteen myötä vasta sain nämä sanat ulostumaan!

1-DSC_2220

Päätin, että jos kerran jotakin muistoarvoltaan suurta, mutta käyttöarvoltaan mitätöntä aion säilyttää, haluan laittaa sen esille mieluummin kuin unohtaa vuosiksi laatikon pohjalle pyörimään!

ekatsukatNyt sukat ovat eteisen seinällä kunniapaikalla ja muistuttavat päivittäin, että jostakin täytyy aina aloittaa. Kukaan ei ole seppä tahi neuloja syntyessään.

Täydellinen tilaisuus tarjoutui kuin itsestään toisena opiskeluvuotena tehdyn kouluprojektin myötä: sain Kehystämö-Galleria Patinalle puuhaamistani mittatilaustyövaatteista kiitoksena kehystyttää mitä tahansa. Ensin mietin, että olisin kehystyttänyt Jälkeläisen piirustuksen meidän perheestä. Mutta sitten muistin nämä sukat ja tiesin, että kyseessä on ”nyt tai ei koskaan” -henkinen tilaisuus.

Onko teillä vastaavia, muisto- tai symboliarvoltaan mittavia esineitä, joilla ei kuitenkaan oikeastaan ole enää varsinaista tehtävää?

Nyt kyllä otan ja: Osa 1.

No niin, blogi on nyt pakannut laukkunsa ja muuttanut pysyvästi Louhen webhotelliin. Kirjoittaja on asiasta varsin innoissaan ja mielissään, pääseehän tässä nyt tekemään tiluksilleen kaikennäköistä uutta. Erityisesti makustelisi ottaa viimeinkin työn alle peruskoodaustaitojen opiskelua. Ties vaikka ulkoasuun tulisi jossain kohti jotakin itsekyhästyä muutosta. Saa nähä!

Muuton ei periaatteessa pitäisi vaikuttaa teihin, mutta hihkaistaa ihmeessä, jos joku homma ei pelitä, niin yritän ratkoa.

Viime viikolla haastoin porukkaa ottamaan roikkuvia asioita haltuun ja otin myös itse muutamasta kopin.

muut sukat1.) Ensin paikkasin kolme paria räytyneitä villasukkia. Puikot istuvat minun käteen keskimäärin paremmin kuin neula, joten kokeilin Cookie A:n tyyliä ja umpesin pari reikää neulomalla.

paikatNeulomalla korjatut reiät päkiässä. Kantapäässä parsimus.

holeIlo ei kuitenkaan ollut pitkä, sillä sukka pyki ensimmäisessä kenkäkäytössä kaksi aimoreikää lisää. Huoh.

2.) Päätin kuitenkin samalla reipastua ja opetellä viimeinkin silmukoimaan nyt niinku oikeesti. Vahvistin hiutuneita kohtia langalla ja totesin, että ois ihan kauheen kiva, jos tää meillä asuva tyyppi ei enää päästäisi sukkia reiälle asti, vaan ottaisi neulan kätöseen ja puikkisi vahvikelangat hyvän sään aikana.

polvi3.) Paikkasin myös polvet leggingseistä ja sammakkohousuista. Voittoa.

Muutama haasteen teemaan menevä homma on tässä työn alla, mutta niistä lisää myöhemmin!

Miten teidän muiden haasteet etenee?

Nyt kyllä otan ja -haaste.

Välteltyäni muutaman päivän paria pientä korjausompelua, tuli mieleeni kyhäistä uusi haaste: TEE JOTAIN, MITÄ EI OLE TULLUT TEHTYÄ, VAIKKA ”ON KYLLÄ OLLUT MIELESSÄ!” Onko muilla sama, että joka kerta jonkun roikkuvan homman hoidettua tulee aivan hillittömän hykerryttävä olo? Sen haluan haasteen myötä laittaa kiertämään.

Toteutettava asia voi olla ihan mikä tahansa: hammaslääkäriajan varaaminen, soitto ystävälle pitkästä aikaa, lankojen päättely. Ihan mikä hyvänsä juttu, josta olet huomannut sanoneesi tai ajatelleesi, että ”Pitäisi kyllä <asia tähän!>” Ja sitten kerro meille muille, kevenikö taakka vai sydämistyitkö haastaneelle, että mokoma ryökäle, minkä laittoi tekemään!

Haasteen säännöt:

  1. Valitse kolme roikkuvaa asiaa ja hoida ne. Asiat voivat olla mitä tahansa suuruusluokkaa. Pääasia, että ne ovat jostain syystä jääneet tekemättä ja ehkä vaivaamaankin.
  2. Kerro niistä ja mainitse myös, keneltä olet haasteen saanut.
  3. Haasta muita, jos tuntuu siltä.

Haasteeseen ovat ilman muuta tervetulleita osallistumaan kaikki, mutta aloitan nimeämällä nämä viisi:

PS. Ei ihan oikeasti ole sitten pakko!