Eriparitähtisukat + Petäjät.

Sain syksyllä anopikkeelta neljä kerää Viking Ville -sukkalankaa metsän- ja vaaleanvihreässä sävyssä. Langoista piti tulla yhtä ja toista, mutta lopulta ne saivat muotonsa Supertytön eriparisina tähtisukkina. Tykkäsin kovasti Silmukan saalistajan versioista ja halusin käyttää samantapaista ajatusta näissäkin.

20141211_0134

Inspis: Silmukan saalistajan tähtisukat
Ohje: Tools by Taimitarha (rav)
Kuvio: Eripari-parilliset by Mutturalla
Koko: 30-31
Muuta: Tein ohjeen isoimmalla koolla ja neuloin kuvion melko löyhästi. Sukkaosa on neulottu kuljettaen lankaa etusormen ja nimettömän yli, jotta neuleesta tulee riittävän napakkaa. Käsialani on vuosiin saatossa löystynyt, ja nyt keksin kikata sen tällä tavalla sukkasopivaksi.

Yleisfiilis: Tuli aika söpöt ja sopivat, vaikka purkamista tähänkin prokkikseen taisi sisältyä.
Harmitus: kuvistakin näkee, millaiseksi lanka nöhtäsi kahden päivän sisäkäytön jälkeen, möh.

Tähtiprojektista jäi tähteeksi (pun tarkoitettu) puolisentoista kerää, joista neuloin isälle sukat saatuani joululomalla vihiä, että tätä nykyä hän tykkää villasukkia käyttää. Aiemmin en olekaan hälle tästä syystä sukkia tehnyt. Tämä on sitten vähän hyshys, sillä aion laittaa nämä menemään postissa.

petaja2

petajaOhje: Petäjät by Eeva Saviranta (Ullaneule)
Lanka: Viking Ville
Puikot: 3 mm, silmukoita 60.
Vipatus: Kuvio rytmitti neuletta mukavasti ja sukista tuli ihan kivat. Varsien olisin suonut olla kymmenisen senttiä pidemmät, mutta mä aion sanoa, että nää onkin kesäsukat.

Örkkejä!

Kääk, mikä blogihiljaisuus! Työllistyin kuin varkain alkukesästä todella täysipäiväisesti ja -viikkoisesti ja hommia riitti vielä toisessakin duunissa, joten käsityö- ja bloggausrutiini karkasi tehokkaasi! Ja ihan rehellisyyden nimissä on tuntunut, että kesän aikana on vapaa-aikana eniten kiinnostanut punttisali ja pyöräily – ei sillä, että tuolla liikehdintäbloginkaan puolella mitenkään vilkasta olisi ollut, syystä että huvitti ennemmin käyttää se vähä vapaa-aika siihen liikkumiseen kuin koneella istumiseen ja seliseli.

Mutta arvatkaas – tein lauantaina klassikkomokan ja join kahvia illalla. En suinkaan kärsinyt unettomuudesta vaan suorastaan nautin siitä, sillä nukahtamista odotellessani mietin ensi kuussa olevaa muuttoa ja kangaskasaa, jota en kokonaisuudessaan aio uuteen kotiin kantaa. Olkoonkin, että matkaa on n. 50 metriä. Ja tulikin idea ja käsityöhiljaisuus katkesi! Piti tietysti yösyömenä päästä heti toimeen ja sain väsytettyä itseäni leikkuuhommissa niin, että unikin tuli lopulta nopeasti. (Suonette anteeksi kehnon keskiyön valaistuksen?)

Seuraavassa kuvasarjassa otetaan mallia hyvänmuotoisesta vaatteesta ja tehdään käytöstä poistetusta örkkipaidasta lapselle uusi mekko.

2d595-1Huomaa ensin, että paita on sopivasti n. saman mittainen ja levyinen kuin mekkokin. Saa AHAA!-elämys. Mekoksi pitää paidan muuttuman!

orkMallaa päänteiden alareunat suunnilleen kohdikkain ja piirrä paitaan liidulla olkasauman kohta. Lisää saumanvara.

Tee sama kädentielle. Toista molemmat toisellekin puolelle ja takakappaleelle.

ork4Leikkaa ylimääräinen kangas pois ja aseta olat kohdilleen. Hahmottele takapääntie uudestaan. (Purin etukappaleen pääntien huolittelun kuvan ottamisen jälkeen pois.)

ork3Miehusta on nyt leikattu ja näyttää tältä. Siirry hihoihin. (Anteeksi tärä.)

7a415-8

Hihat olivat tässä tapauksessa jo valmiiksi suunnilleen saman levyiset, joten tarkastettuani pyöriön sopivuuden kädentielle (sopi ilman muutoksia) tuli enää katkaista hiha oikean mittaiseksi. Mallaa siis mekkoa paidan päälle ja saksi hiha poikki ottaen huomioon resorisi tuoma pituus. (Mikä saumojen kiertäminen?)

ac979-9

Tee sama helmalle. Tässä tapauksessa pelkän päärmeen poistaminen riitti. Leikkaa sopivanlevyinen resori.

Helmapäärmeestä saa näppärästi pääntien huolittelun purkamalla peitetikin.

ork2

Lähikuvampi pääntien huolittelusta helmapäärmeellä Tosimummon raakareunalla. Ehdottoman käyttökelpoinen ja kiva työtapa, jota käytän varmasti uudestaankin! Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, että taas kiinnostaa ompelu. 🙂

Mites teillä? Mikä on nyt Se Juttu?

EDIT: MUISTUTUS! RUMASUKKAÄÄNESTYSPOSTAUS ON KIRJOITETTU JA KAIPAA ENÄÄ YHTÄ KUVAA! ..LACE? 🙂

Ostan aikaa – teen hupun.

Toivun parhaillaan huolellisesta ja pitkästä neulepläähistä. Neuletakittaisi ja jemmaa pienennyttäisi, mutta en ole millään keksinyt hyvää projektia. Päätin aloittaa pienestä ja ostaa lisää miettimisaikaa. Neuloin viime syksynä valmistuneeseen Shalomiin hupun. Sain neulonnasta yli jääneet langat pois varastosta ja takistakin tuli paljon kivempi.

66044-huppu1

3b75b-huppu2

 Joko pitää olla?

f9c54-huppu3Vähän hassun näköinen kulmio se on takaa katsottuna, mutta ihan kelpo kuitenkin.

Huppu on tehty kaikessa helppoudessaan niin, että reunasta on poimittu 58 silmukkaa ja tehty sopivantuntuisen verran ikään kuin muotolaskosmaisia lisäyksiä oikeilla kerroksilla aloittaen ne muistaakseni 14 silmukan päässä etureunoista. Lisäykset tein neulomalla 15. (ja seuraavalla kerralla 16., 17. jne.) silmukan etu-, taka- ja etureunasta, jolloin jokaisella oikealla kerroksella lisääntyy yhteensä 4 silmukkaa. Tämä muotolaskos teki hupustä sopivan leveän, mutta lanka loppui harmillisesti jättäen jälkeensä liian lyhyiden hiihtareiden efektin. Parempi silti nyt, yhtä kaikki!

Kuvista kiitos Rokkitähtinörtille.

Glaistig-nilkat.

Nilkkureissani on lyhyet, väljät varret. Sain ajatuksen säärystimistä, joilla saisin niihin tarvittaessa pituutta lisää ja kylmän ilman kiertoa nilkkoihin estettyä. Halusin mustat ja selasin lankajemman. Totesin nopeasti, että vaikka lankaa on, ei mustaa löydy kuin purku-Primaverana ja parisen vuotta vanhana Smart-jämänä. Olin hyvin iloinen Smartista, sillä en ole halunnut käyttää sitä enää hattuihin karhakkuuden vuoksi enkä toisaalta sukkiinkaan täyden villapitoisuutensa tähden. Mikä tuuri, että keksin säärystimet! Nappasin keränlopun mukaan ja lähdimme mummolaan. Kävimme lauantaina kaupoilla ja sain sopivasti ostettua TaitoShopista yhden kerän lisää. Nyt pääsisin kaikesta jämästä!

623d1-dsc_3286Lanka: Sandnes Smart
Puikot: 4,5 mm KnitPro
Kuvio on jaollinen 12:lla, joten loin 60 s.
Menekki: 84 g

Puikkojen vapauduttua Shalomista laitoin oitis alulle molemmat säärystimet. Näin siksi, että tykkään neuloa kaksi samaa kerralla (ei ole kivaa tehdä uudestaan samaa, mitä on jo tehnyt yhden), mutta myös siksi, että näin tehden ei jäisi jämiä, kun ensimmäisen kerän loputtua ottaisi toisen kerän ulkopinnasta langan ja polttaisi näin kynttilää molemmista päistä, kunnes lanka loppuu.

Halusin säärystimiin joustinneuletta ja toisaalta myös jotakin mielenkiintoisempaa kuviota, jonka näyttävyys ei ammu yli. Olin jo alkaa itse palmikkosuunnittelijan hommiin, kun muistin The Anticraftin Glaistig-hatun palmikot. Täydellistä!

En edes muista, milloin olisin viimeksi käyttänyt apupuikkoa. Pääsin pitkästä aikaa harjoittelemaan sitäkin oikealle kääntyvissä palmikoissa. Toiseen suuntaan sujui kivasti silmukansiirroin ilman välineitäkin. Jos ette ole vielä kokeilleet, niin ehdottomasti kannattaa – huomattavasti nopeampaa on se. Tässä on oiva apuvideo, jolla pääsee alkuun peruspalmikoiden kanssa. 🙂 Ullassa on kuvitettu tutoriaali, josta voi myös olla apua. Asia erikseen ovat tietysti todella leveät palmikot tai sellaiset, joissa pitää laittaa osa silmukoista eteen ja osa taakse. En tiedä, nyrjähtääkö aivot, jos yrittää niitä ilman apupuikkoa. Pitäisi ehkä kokeilla!

Enää puuttuu muuten Shalomista napit ja päättelyt. Tynnyrin viimeinen kummitus, kissa hirvityskin on purettu. Tynnyritöistä on siis jäljellä ainoastaan keppihevosen tekeminen, mutta sen tähtään mahdollisen säilytysongelman vuoksi vasta jouluksi. Olkoon nyt vaan raakile salaa piilossa siellä. Hyvä minä! Vähänkö vapauttaa olla ilman keskeneräisiä neuleita.

Personal best!

Olen ilmeisesti vuosien jälkeen onnistumassa sopivan kokoisen puseron neulomisessa, parasta. Toivon niin, ettei riemuni ole ennenaikaista.

Olen tuntenut neuleärsytystä jo ties miten pitkään, sillä niin ihanaa kuin sukkien, lapasten ja pipojen tekeminen onkin, olisi kiva tehdä välillä jotain muutakin. Neuletakkeja.

Kauniita malleja olisi vaikka kuinka, mutta takkini ovat aina näyttäneet jotenkin väärältä ja katkeraan purkuun päätyneet. Ensin pidin syyllisenä Y-vartalotyyppiäni, sillä neuleet ovat korostaneet suurempaa yläosaa ikävällä tavalla ja vieneet sen vähänkin vyötärön kerääntyen valliksi sen oletetulle paikalle, saaden minut näyttämään lähinnä jääkiekkoa pelaavalta käpylehmältä norjalaisvillapaidassa. Ajattelin, että vain 2 mm puikoilla tehtävät ohukaiset olisivat sopivia eikä minulla luultavasti olisi intoa ohuen langan työstämiseen niin ison työn verran.

Sitten tajusin, että taika saattaa piillä mittasuhteissa, kuten muissakin vaatteissa. Neuleenkin pitänee olla joko erittäin väljä tai vartalonmyötäinen, ei ns. sopiva muutaman sentin väljyydellä. En malttaisi odottaa, että takki valmistuu ja pääsen näkemään, toimiiko homma nyt paremmin!

d2823-dsc_3012

Neule yltää vasta rinnan alle, mutta nyt jo vaikuttaa lupaavimmalta takilta koskaan.

Raportoin Shalomin edistyksestä ja tuloksista ensi tilassa. Modasin ohjeen ohuemmalle langalle ja jos saan tolkkua muistiinpanoistani ja voisi olla edes ohuesti odotettavissa, että niistä olisi muillekin hyötyä, jaan ne kanssanne takin valmistuttua. 🙂