Lanka- ja kangaslaihis.

Sana ”laihis” saa minut aina hytäjämään, mutta käytin sitä ihan otsikossa asti osallistuttuani Näppituntuma-blogin haasteeseen. Ilmoitin tahtovani vähentää kilon, mutta neulovani kolme.

Ulotin haasteen koskemaan myös kangasvarastoa. Kankaiden vähentäminen tuntuu tällä hetkellä jopa tärkeämmältä, sillä ne eivät mahdu koriinsa kunnolla. Ja siinä kohti katson meneväni metsään, jos joutuisin hankkimaan lisää tavaraa tavaroille. Pyrin siihen, että kun loppuvuodesta kuvaan korini sivusta, kankaat eivät kurkkaile.

kankaat

Kankaat 24.3.2014.

Neulomisharrastuksen karattua käsistä n. vuonna 2008 haalin lankaa, mistä vaan sain. Sitä oli kauheasti, pahimmillaan kolme tuollaista isoa kangasrottinkikorillista muuttaessani Jyväskylään 2010. Kankaitakin oli hyllyköllinen lattiasta kattoon. En kerta kaikkiaan voinut vastustaa käsityötarpeiden ostamista. Kaikkeahan saattaisi vaikka myöhemmin tarvita!

langat_03_14

Langat 24.3.2014 sängynaluslaatikossa.

Viimeisen 2-3 vuoden aikana olen ostanut lankaa himotukseen pari-kolme kertaa pieniä määriä, joten jemma on tänä aikana pienentynyt huomattavasti. Olen myös antanut paljon puhumatonta lankaa eteenpäin.

Vuodenvaiheessa mietin, että saatuani puoli kiloa pois voisi mahdollisesti pitkästä aikaa ostaa jotain kivaa. Kävin lankakaupassa, mutta en vain halunnut mitään. Katselin ja silittelin, mutta en enää saanut minkäänlaista ilon tunnetta kivojen lankojen ostamisen ajattelemisesta. Kävi melkein riepomaan ajatus, että olisin ostanut ihanaa lankaa tietämättä, mitä siitä tulee, milloin, ja kuinka paljon tarvitsisin, ja että se olisi luultavasti kokenut saman kohtalon kuin suurin osa jemmalangoista: alkanut vain tökkimään.

Meneillään olevasta neuleestani loppui eilen lanka, joten kävin tänään hakemassa uuden vyyhdin. Katselin ympärilleni kevätauringon kujeillessa värikkäiden lankojen kanssa, ja tapahtui sama juttu. En.

Jemman paino oli vuodenvaihteessa 4,4 kg, mutta siinä ei ole laskettuna valmistuvia töitä, eli määrä oli aika summittainen. Seuraankin siis poistuvan langan määrää, joka on tähän mennessä 1,215 kg. Kilon haastetavoite on siis näemmä jo saavutettu, enpä aiemmin huomannutkaan! Mutta kyllä tuolta vielä pitää saada toinenkin kilo irtoamaan.

Olen valtavan iloinen siitä muutoksesta, jonka olen viimeisen kolmen vuoden aikana onnistunut ostokäyttäytymisessäni tekemään. Oikeastaan ihannekuluttajaminäni toimii aika lailla näin, mutta sillä ei ole jemmassa juuri mitään. Siinä ero. Jatkan siis harjoituksia.

Sienimetsäläinen.

b2058-sy_002
Haastetta emännöivät Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä

Kääk, yhtäkkiä lokakuu! Syyskuun Silmukan ytimestä -haasteessa oli teemana ”sienimetsällä” ja tavoilleni uskollisena taivutin käsitettä hieman. Sienimetsästä tulee mieleen sammal, sammalesta alpakka ja alpakkaa oli mm. pinkkinä. Ja jos hirvimetsällä on koodiväri myssyköissä, niin kyllä sienimetsälläkin. Tiiä, mikä mörkö veisi, jos ei pahaa-aavistamaton sienestäjä erottuisi metsän puista!

b46b8-_dsc5690

Malli: Rikkeä muistellen
Drops Alpaca
Muuta: 80 s, neulottu ainaoikein kääntämällä sm + 1s kohdalla.
Puikot: 3.5 alareunassa, 4.5 muussa myssyssä?
Menekki: 82 g

8283c-koppaPS. Muuttounclutterointi edistuu ja kuin varkain olen onnistunut vuoden aikana tuhoamaan laatikollisen lankaa! Suurin osa on neulottu ja joitain olen laittanut eteenpäin. Ennen näitä laatikoita oli täynnä kolme ja nyt kaikki pörriäiseni mahtuvat yhteen lootaan. 🙂 Vuoden lupauksettomalla-todo -listalla oli ajatus neuloa kerä viikossa eli 2,6 kiloa vuodessa. Tällä hetkellä puikoista ja koukusta on kulkenut läpi 2050 g eli 736 g uupuu vielä. …Njoo, ihan mahdollista, kai. Katotaan ny. En edelleenkään lupaa mitään.

b1ec8-remppa

PPS. Tapetit irtoavat edelleen ja tänään on vuorossa maggar! Kiitos kaikille edelliseen kommentoineille! 🙂 Ei oo helppoo, mutta viikon päästä on tämäkin ähertäminen jo pelkkä muisto vaan, joten eiku innolla kimppuun!

Lanka-apua..?

Teiltä tuli niin hyviä vinkkejä, kun metsästin pitsin mallia, että käännyn puoleenne nytkin. Purin viimein ystävän violetin hatun, jonka lupasin neuloa suuremmaksi. Ongelma on lanka – olen sittenkin melko varma, ettei se riitä koko hattuun edes sileänä neulottuna. Hakuammuin Googleen ”novita akryylilanka” ja löysin melko nopeasti Jenikan, joka vaikuttaisi vastaavan aika hyvin tätä hattulankaa kuvien perusteella. En Jenikaan ole koskaan törmännyt itse, joten en oikein osaa arvioida, voisiko se olla samaa.

Tunnistaisiko joku tämän kuvan perusteella? Materiaali tuntuu 100% akryyliltä ja käyttäytyy polttokokeessa akryylin tavoin.

Ainahan on mahdollista kysyä ystävältä, tulisiko esim. joustimen neulominen toisesta langasta kuuloonkaan, mutta tiedän käyttäjän olevan erittäin kutittuva ja joutuisin joka tapauksessa hankkimaan akryyliä. Metsästän siis kunnianhimoisesti samaa. 🙂

19abc-1-dsc_2938

Lanka on kierretty kahdesta paksusta säikeestä.

Asioista astiastoihin.

Odotellessani Jälkeläistä tanhusta pistin purkaen slipoverintekeleen. Se oli etuliepeitä vaille valmis, mutta liian iso koko on liian iso. Niinpä palasin kotiin iloisen likan ja kolmen lankakerän kanssa. Ufojen arvoitukset ratkeavat yksi kerrallaan, mikä tuntuu todella hyältä.

65223-img_20120823_180325Langat telkien takana odottamassa rakastavaa kotia.

Kävimme Amigoni kanssa muutaman päivän Vantaalla ja Lankamaailma kutsui sekä minut että Amigon Äidin peremmälle. Olin uskomaton rautahermo ja ostin vain matonkuteita! Ei sillä, korissa kyllä matkusti puolisen tuntia myös harmaanpetroolia Jadea eli villa-alpakkaa takkiin (2,50e kerä, houkutus) ja pari nätin väristä kerää muuten vaan, mutta päätin tunnustaa tosiasiat eli sen, että kotona on jo lankaa pariin takkiin ja että jos ne eivät riitä, saan ostettua tarvikkeita myöhemminkin. Oli helpompi jättää langat liikkeeseen, kun ajattelin, että se 30e on muutama tunti töitä muutenkin pienissä tuloissa ja kun langat eivät kuitenkaan pääse heti käyttöön, ostaisin ikään kuin vapaa-aikaani, jonka sitten laittaisin kaappiin happanemaan. Heti tuntui paremmalta ajatukselta ostaa vain niitä tarvikkeita, joita tarvitsen nyt. 🙂

Nyt kutkuttaa mattojen ja korien virkaaminen – kuinka jänniä ovat ja nopeasti valmistuvia! Miksemme aiemmin ole ryhtyneet tekemisiin keskenämme! Olikohan se siitä, kun joskus tein maton liian suurella koukulla ja harvalla pitsillä ja tekele luiraili lattialla ja oli ihan rupu? Joo, oli se siitä.

Varmistaakseni bloggaamisen helppouden ja helpottaakseni tavoitettani kirjoittaa työharjoitteluraporttini tällä viikolla, jätin läppärin laturin Vantaalle. Luvassa lienee siis hieman vähemmän puhetta tällä viikolla, sillä tabletilla on kehno kirjoittaa pidempiä pätkiä. Tällä kertaa Amigo auttoi.

Taisin muuten löytää tänään The Liikuntamuodon, kun kävin ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden itsekin tanhuamassa Haipakan harjoituksissa. Miten kivaa voi olla ja hikistä! En osannut yhtään, mutta hauskaa se oli silti ja porukka on ykkönen! Tulkaa ihmeessä kokeilemaan, tanhu ei pure eikä mekään. 🙂

df349-varjostrippitanhuKuva