42–56-kokoisia lukijoita?

Aivan on unohtunut kertoa täällä, mitä puuhaan koulussa! Syksyn projektini aiheena on tehdä tutkimusta 42-56-kokoisten naisten toiveista vaatevalikoimiin liittyen. Toteutan tutkimuksen n. 10-15 minuuttia kestävällä kyselyllä, joka on ihan helppo nakki vastaajalle. 🙂 Vetoan siis nyt ko. kokohaitariin kuuluviin lukijoihini – olisiko teillä hetki aikaa vastata kysymyksiini?

Vastaajat voivat halutessaan osallistua 100e Sokos-lahjakortin arvontaan eli vähäks kannattaa! 😉 Kysely on voimassa 7.12 saakka ja siihen voi osallistua klikkaamalla tästä.

b6d9e-mallistoKuva

Hameesta mekko.

Pari vuotta kauniin kankaansa vuoksi kaapissa hilloutunut hameeni koki vihdoin uudestisyntymisen, kun viikonloppuna Neitoni kanssa selasimme kangaspinkkoja ja vaippamateriaalipussia. Sitten parin vuoden en ole siihen juuri kajonnut, sillä se sisältää lähinnä PULia ja joitakin t-paidannuhjakkeita, joista ei ole kuin imuiksi ja sisävaippojen tukiosiksi. Vaan vielä mitä! Ilmeisesti muutoissa olen survonut sinne myös mukavia tasaraitakuosisia trikoopaitoja!

Löysinkin takakappaleettoman sellaisen ja saksin ensin hihat irti. JAMKin kirjastolta löytyi kirja-aarre ”JUJU – erilainen lastenvaatekirja” ja sieltä nappasin kaavan linnanneidon mekon yläosaan. Leikkasin paidan etukappaleesta molemmat yläosat ja trikookantin ja poimutettuani hihat puhveiksi (juuri sopivasti oli aikuisen hihoissa poimutusvaraa!) ompelin ne vain paikalleen. Ompelulaatikosta löytyi sopivasti kymmenisen senttiä kuminauhaa, joten puolitin pätkän ja ompelin hihan alareunaan lisäämään pussivaikutelmaa.
Hameesta leikkasin vyötärökaitaleen ja piilovetoketjun pois, ompelin poimulangan ja kiinnitin helman yläosaan. Koska pääntie ei olisi yltänyt Neidon kallon yli, jätin vasemman olkasauman ompelematta ja vain päärmäsin sen. Lisäsin siihen käytöstä poistetuista alusvaatteista saksitut olkaimet kiinnittimeksi ja pääntielle koristeeksi rusetin, jossa oli joku kolikkohilkutinkin. Valmis!
273ec-mekonainekset
Lähtötilanne eli kaava-arkki, hame, puolikas paita ja alusvaatteen jämät.
06e4d-mekko1
 Helpoin mekko vähään aikaan. Kokokin on vielä reilu, joten tällä hulmulla tehdään vielä monet pyörähdykset.

Ompeloita!

Ompelu on sitten kivaa. JAMKin suloisen ihanilla lukkotikkikoneilla ja leikkuupöydällä on useimmiten ilo työstää ajatuksia. Otin aamulla kouluun mukaan pieniä juttuja, joita on kertynyt ompelupinoon. Tuunasin Neidolle kaksi trikoopaitaa ompeluluokan testimateriaalilaarista (= roskiksesta) löytyneillä aineksilla ja kurautin vihdoin sen keittiöpyyhe-essun, josta olemme melkein joka ilta puhuneet.
4a0f6-essu1
Päärmätään yläreuna, taitetaan pyyhe pituussuuntaan puoliksi ja leikataan sopivahkon kokoiset kädentiet..

3c331-essu2

..ja kantataan reunat vinonauhalla. Vyötärölle jätetään reippaasti kietaisu-, ja solmimisvaraa ja päärmätään helma, jos siltä tuntuu. Pitsinauha ei sattunut mukaan, mutta saatan hyvinkin vielä koristella essun reunoja sellaisilla.

14352-essua
Muikistetaan ja leivotaan töpäksiä!
PS. Peruspaidat saivat applikointeja etumuksiin.
 e53c4-tunaukset

 

Vaihtokauppakin se on, joka kannattaa!

Viime viikolla iski illan tunteina vimma soveltaa unclutteringia lankavarastoon. Minulla on kolme (3) suurehkoa rottinkikoria täynnä lankaa plus metrin korkuinen pönttö keskeneräisille töille ja niiden materiaaleille. Liika on kuitenkin jossakin vaiheessa liikaa, minullekin. Etsiessäni lankaa johonkin päähänpistokseen, (jota en enää muista) ahdistuin hieman kaikesta siitä villasta, joka oli löytämisen tiellä.
Ensin ajattelin noukkia vain muutaman inhokkikerän pois päältä ja järjestellä langat siistimmin takaisin koriin. Seuraavaksi huomasin käyttäneeni kaksi tuntia inventaarioon ja keränneeni hervottoman röykkiön kerää ja nöttöstä lattialle ja käyneeni samalla läpi ajatuksia, joita langat ja niihin liittyvät suunnitelmat sekä tulevaisuuteen varautuminen herättävät.
d36c0-ottakaa_ihmiset

 

Olen jo vuoden pitänyt projektina neuloa pois jemmasta ne langat, joista en erityisemmin pidä. Olen halunnut tehdä niistä jotakin kaunista. Huomasin kuitenkin eläneeni laput silmillä. Jos en käytä sitä vähää neulomisaikaa niihin ihanuuksiin, jotka minulla ovat jo odottamassa, kuka siitä hyötyy? Pääsin irti syyllisyydentunteesta. Olen aivan varma, ettei monessa projektissa esiintyneelle kauniin tummanruskealle Seiskaveikalle tule yhtään paha mieli, jos vien ylimääräiset keräni sitä tarjolle rakastavampaan kotiin. Meillä oli monet hetkemme. Puuvärinvihreä sukkalanka löytäisi varmasti arvoisensa paikan, onhan se kuitenkin pehmeä ja helposti työstettävä luonne.

Tilannetta voinee ohuesti verrata muutaman vuoden takaisiin piimäepisodiin. Äidilläni oli joskus tapana ostaa piimäpurkki jokaisella kauppareissulla. Joimme aina vanhentumisuhan alla olevaa lierua, vaikka jääkaapissa oli tuorettakin. Koska vanha tulee käyttää ensin.
cff03-ottakaa_ihmiset2
Pakkasin siis vähiten puhuttelevat langat kolmeen kassiin ja nappasin ne aamulla mukaan koululle. Oli ihanaa nähdä, kuinka minulle tarpeettomat langat löysivät uusia koteja! Ne olivat joillekin aarteita ja inspiroivia. Eivät ne varmasti kovin onnellisia minun luona loppujen lopuksi olisi olleetkaan. En halunnut keristä rahaa, vaan ehdotin, että jos muilta löytyy kotoa tarpeetonta tavaraa, sitä voisi tarjota vaihdossa. Jos siltä tuntuisi. Minulle tärkeintä oli saada tilaa, myös uusille suunnitelmille, joiden tiellä langat olivat. Jos ne joskus myöhemmin tahtoisivat suunnitelmissani pääosaan, löytäisin ne varmasti kaupasta uudelleen. Kuten Unclutterer-blogissa usein mainitaan: ”What is the worst thing that could happen if you let go of the item? Could it be replaced? What would you do to protect it in case of an emergency?” Ja omien inhokkieni kohdalla ajattelin, että niiden menettäminen tulipalossa tuntuisi varmaan melkein siunaukselta. Luopumispäätös oli melko selvä.
b4421-ottakaa_ihmiset3
Kuvissa esiintyy vain noin 2/3 poistuneista langoista.
 MUTTA!
c395a-veriseitikit

Mutta mikä oli langoista eroonpääsemisen ohella parasta projektissa? Vaihtokaupat! Ystäväni Ddargas aka Kaliumdikromaatti ehti tosiaan viedä kassillisen materiaa mennessään ennen ylempien kuvien ottamista. Ei mennyt montaa päivää, kun sain vastalahjaksi kolme vyyhteä hänen veriseitikillä värjäämäänsä Novitan Woolia, pussillisen pinaattia, porkkanoita ja palsternakkaa isänsä kasvimaalta ja tänään vielä söpöjä, kuivattuja suppilovahveroita! Olin aivan myyty. Tällaisia ihania juttuja voi saada, kun itselleen tarpeettomasta luopuu! Kyllä oli tämä tilanne aika win-win!