Boleroke-pulma.

Meillä on käynyt satumainen mäihä, sillä täällä Sant Cugatissa asuu Rokkitähtinörtin äidin ystävä (nyk. meidän ystävä), joka oli järjestänyt meille mm. aivan ihanan asunnon keskeltä kaupunkia, ja vieläpä puoli-ilmaiseksi yleiseen hintatasoon ja asunnon kuntoon (remontin jäljiltä) nähden. Roser on myös vienyt minua kävelylle ja sivistänyt alueen historiasta, ja auttanut kaikessa mahdollisessa muussakin. Pieni neulekiitos on siis enemmän kuin paikallaan.

Kerroinkin viimeksi käyneeni ostamassa kulman kaupasta vähän materiaalia. Googlasin ja Rävelsin, ja löysin kivanoloisen ohjeen. Helppo ku mikä: pelkkä suora pala, jossa hihansaumat. Mutta aika ärsyttävä se on, sillä kaaviossa on kaksi virhettä ja jo aloitus oli hämärä, eikä vastannut kuvaa yhtään. Sovelsin. Eikä kuvioon kuulu tuollaista siksak-raitaa, jonka kaaviota seuraamalla saa. Ei se ruma ole, mutta en suorastaan halua sitä. Ohjeen virheet hoksattua ei kovin vaativaa olisi vain jättää niitä huomiotta ja neuloa oikein, mutta emmä tiiä. Alkoi tympäisemään!

tymph

Olen vähän kyllästynyt kolmiohuiveihin, mutta sellainen olla ihan fiksu lahjana. En tunne Roserin hattumakua, joten pipo voi olla liian riski. Anopike antoi hälle juuri sukat, joten nekään eivät tule nyt kyseeseen. Lanka on tätä Dropsin Alpaca Silkiä. Mitä te tekisitte? Onko teillä jotakin vakiolahjaa, joka toimii aina?

Mutta hei, on myös hyviä juttuja! Esim. nämä espanjalaiset biojätepussyt! Miten käteviä, katsokaa! Materiaalikin on kestävää eikä sitä liurua, joka alkaa maatumisen jo roskisämpärissä kahdessa päivässä, ainakin meillä. Nyt tiedän, mitä annan tänä vuonna rakkaille joululahjaksi.

 

Lumihuippuhuivi.

Joku aika sitten sain kaavionkehitysvimman keskellä yötä ja tein ihan jopa mallitilkunkin! Mikä vinkeintä, Kantapää keskellä kämmekästä -blogissa oltiin keksitty sama tai hyvin samanoloinen kuvio näemmä melkein samaan aikaan! Yhtenevät neuleajatukset.. jännä! Inspis lähti minulla mummolta saadusta, veljensä lampaista 60-70-luvulla (?) kehrätystä langasta, jota oli juuri sopivasti pieneen huiviin. Halusin siihen ehdottomasti pitsiä. Jotakin graafista teki kuitenkin mieli, ja kun juuri oikeanlaista pitsiä ei netistä pienellä haulla löytynyt, päätin puuhata kuvion itse.

kokohuivi

 

Jos Kantapää keskellä kämmentä -blogissa kuviossa oli vuoria, niin nämä ovat lumihuippuja?

Puikot: 4.5 mm
Lanka: Mummolta
Menekki: 85 g
Muuta: Kuvio on jaollinen 12 silmukalla, ja loin silmukat mäihällä kahdentoista ryppäissä. Nyt kun laskin, niin huivissa on yhteensä 12 toistoa eli 144 silmukkaa. Yritin estää reunarullauksen neulomalla pari kerrosta nurjaa ennen ja jälkeen kuvion, mutta olisi näköjään vaatinut jonkun muun toimenpiteen.

siksakYösyömmen kaavio. Toistettava kuvio on merkitty tuolla kivalla värillä, joka on sininen tai violetti katsojasta riippuen. Minusta ehkä violetti.

Eliina ja tekeytyvät.

Ai niin, tein tilaushuivinkin valmiiksi pari viikkoa sitten Folklandia-bussissa ja annoin jo eteenpäinkin. Huivista ei ole oikein mitään sanottavaa. Samanlainen Eliina kuin aiemminkin. Prosessifiilis oli vähän poissaoleva, kun mieli teki jo päästä inspiroivempien töiden pariin. Lopputulos on kuitenkin oikein kiva ja vastaanottaja piti tilaamansa laisena, joten mitäpä sitä miettimään.
cfd22-eliina
Malli: Eliina-huivi by Lankakomero
Puikot: 4.5 mm
Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca 8903
Menekki: 138 g

e2b3a-raitatakki2

Tällä hetkellä puikoilla on tämä raitatakki, jonka reseptiin teen kyllä tällä kertaa paremmat muistiinpanot kuin Puro-takkiin, jonka muistiinpanojen kuvittelin olevan paremmassakin jamassa. Voisin joku kerta ottaa ja yrittää selvittää, mitä merkintäni oikein merkitsevät.

Eliinalle kaverit.

Eliina-huivi sai viimeinkin arvoisensa kumppanit, kun syntyi Rikke-Noro -fuusiohattu ja lahjapaperin poisto paljasti Rokkitähtinörtin mummon vuosikymmenien ajan hioutuneet neulomistaidot kirjolapasten muodossa. ❤ Kiitos! Fiilistelen lapasia joka kerta ne nähdessäni.

Kuvat otti kierrätyskeskusmatkalle lähtiessä parhaimpiin naisiin kuuluva Anopike, jolle kyllä pitäisi keksiä mukavampi bloginimi. Rakkaita terveisiä siihenkin suuntaan! Reissun saaliista onkin vielä muuten kerrottavaa myöhemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEn ollut yhtään varma, tykkäänkö Norosta ollenkaan. Käsinkehrättyys – aah! Värit – aah! Mutta näytti kyllä vähän pölynimurista vedetyltä, kuten Kaliumdikromaatissa osuvasti Novitan Silmu-langasta todettiin. Päätin kuitenkin, että tykkään tästä hatusta.

edit: siis ko. blogin kirjoittaja totesi naamakkain, ei blogissaan! Toimitus pahoittelee kömmähdystä.

Lanka: Noro jokin
Puikot: 4.5 mm ja 5 mm
Silmukoita 68.
Neuloin jälleen ainaoikein niin, että kerroksen jälkeen käänsin työn. Yhdestä päästä kerää on neulottu aina kaksi kerrosta, jottei piposta tule aivan liukuvärinen vaan hieman sotkuraitaisampi.

Pingotuksesta.

Joskus aina törmää netissä mietiskelyihin, kuinka huiveja ynnä muita voisi pingottaa. Vastauksissa vilahtaa aika usein sänky tai yöksi petarin alle jättäminen ym. kekseliäät temput. Ajattelin näyttää teille, kuinka asia meidän huushollissa hoituu. Uretaanilevyt ovat hyödyllisiä.

bebb3-dsc_3145-001

Vapaalla ollessaan pingotuslevyt ovat salakähmäisesti…

1758a-dsc_3147

…vetäytyneet valeasuihin ja väijyvät esittäen muka tauluja.

9398b-dsc_3151

Kunnes urhea neulojamme paljastaa niiden todellisen olemuksen, hah-haa! Siinä on huivin parempi valmistautua akupunktuuriin.

Eliina-huivi.

No oli jo aikakin, että Eliina!

Ravelry tiesi kertoa, että huivi on aloitettu viime vuoden syyskuussa. Muistan aloittaneeni sen työnimellä ”simppeli luentoneule” ja edistyneeni kerän verran vauhdilla. Kunnes tenkkapoo. Kouluprojekti alkoi potkimaan tosissaan eikä teorialuentoja ollutkaan kuin kourallinen.

d3674-dsc_31925 mm puikot
Drops Alpaca 7238
146 g
Ohjeen voi ladata PDF:nä joko suoraan Lankakomero-blogista tai Ravelrystä.
(Tarkkasilmäisimmät huomaavat, että sössin keskisilmukan kanssa.)

666a9-dsc_3203Alpakka on aina niin nättiä..

Kuljetin huivia koko syksyn mukana joka paikassa väkisin, vaikka tiesin voivani neuloa vain hetken. Enemmän sekin on eteenpäin kuin ei mikään. 🙂 Ohje oli kuitenkin oikein selkeä ja voin hyvin kuvitella käyttäväni sitä uudestaankin. Uskallan suositella.

Reunuskaavioon päästyäni tuntui ajoittain erittäin turhauttavalta, kun en muistanut, mihin olin viimeksi jäänyt ja kartanlukuun kului suurin osa ajasta. Taisinpa ryydittää tekelettä myös voimasanalla. Vaan onneksi sain flunssan! Sen verran ärmäkän, ettei kykene kouluun, mutta sen verran lällärin, ettei jaksa maata koko päivää. Yritin ensin tehdä englannintehtäviä, mutta keskittymiskyky ei riittänyt. Kaivoin neuleen pussista tuntien syyllisyyttä. Onneksi tunne vaihtui iloksi viimeistään yhdistäessäni viimeisen ketjusilmukkaketjun kahteen viimeiseen silmukkaan ja katkaistessani langan. Jjjes! (Ja äkkiä niistämään.)

de321-dsc_3228Syksyn lemppariväri. Tällä huivilla minäkin opin käyttämään vihreää.

 Dropsin Alpaca taitaa ansaita arvonimen Lempilanka. Olen tehnyt siitä vaikka mitä eikä se petä koskaan. Se tuntuu aina yhtä ihanalta ja neuloutuu kauniisti. Värikarttakin on ihan mieletön ja hinta sopiva. Rakastan tätä lankaa.

Minulta muuten tiedusteltiin tänään, millä hinnalla neuloisin vastaavan huivin. Materiaalithan eivät tällaiseen maksa kuin 15e, mutta millaisen hinnan laittaisitte työlle? Hämmentävä kysymys, en yhtään osannut laittaa hintalappua harrastukselle.

9bc75-dsc_3159

Yleensä suosin KnitPron puisia vaihtopäitä, mutta kokeeksi ostin nämä akryyliset. Siinä missä puiset saavat minulta arvion ”Taivas maan päällä, jos eivät irtoilisi hylsyistä”, suon näille lauseparin ”Niin no. No niin.” ..No, eivät ne ihan kaameat olleet, pitoa vaan oli makuuni liikaa. Joku tykkää varmaan enemmänkin niiden tuntumasta. Tai ehkei se vain käynyt alpakan kanssa yksiin. Mene ja tiedä – mikäli joku haluaa kokeilla 5 mm akryylejä, saa ne minulta 80 cm tekeväksi kaapelin kera postien hinnalla. Mahdollinen uusi omistaja voi esim. kommentoida tahi lähettää sähköpostia neuloojapurkauu@gmail.com. 🙂

edit: puikot varattu!

4x to-do.

Satuin jo jokin aika olemaan blogikierroksella raidalliset villasukat [rav] jalassa, joten nappasin haasteen mainiosta Missä neuloimme kerran -blogista.

Tehtävänäni oli listata neljä asiaa to do -listaltani. Oli yllättävän vaikeaa rajata niin tiukkaan, sillä suunnitemia tuntuisi aina olevan vaikka miten.

1. Kylmän ilman kamat Jälkeläiselle.

48b71-makkara

Yritin löytää jotain aiheeseen liittyvää pikkunäppärää kuvaa googlettamalla ”makkara liian pienessä kuoressa.” Petyin antiin.

Neulojan lapsi on virunut kesän aikana yli metriseksi (alkaa siis olla jo ihan hyvän mittainen meidän suvun mittakaavassa :P), joten pieneksi on jäänyt niin sukkia, lapasia kuin villavälihaalarikin eikä toinen kaulurikaan jäisi toimettomaksi. Haalarin ajattelin yrittää soveltaa itse, joten jos tulee hyvä ja jos muistiinpanot toimivat, saatte asiasta vihiä.

2. Shalom.


d2823-dsc_3012

Ennää toinen hiha ja ranneke ensimmäiseen. Napit kiinni ja voilà! Tiirailin muuten eilen muistiinpanojani moaduksista ja Knote oli tehnyt tepposet hävittämällä kerrosten numerot ja ne *:stä *:een -tähdet. Selvitän asiaa ja vahinkojen laajuutta.


3. Eliina-huivi.

Todistettavasti ainakin yritän! Kuvan on napannut Ddargas Kaliumdikromaatista JAMKOn kahviossa. Myös minä olen sitä mieltä, että parasta AMK-opiskelussa.

Muutama rivi reunuskaaviota vielä. Vaklasin Ravelrystä, että viime syyskuussa on tämä aloitettu. Ehkä ensi kuun loppuun mennessä valmista?

4. Valtaosa kodin matoista tehty itse.

55674-dsc_3115

Tästä matosta kerronkin pian lisää. 🙂

Päästyäni virkkauksen makuun olen alkanut unelmoimaan kurjien nukkatekokuitupyörylöideni korvaamisesta käsin virkatuin. Ei aikarajaa.

Ihan hirveästi olisi tehnyt mieli listata myös syksyn aikana kouluun tehtävä tuotantoprojekti. Saattaa olla, että se saa hetken blogikuuluisuutta lähiaikoina, mikäli asiat eestyvät toivotulla tavalla.

Minäkin haluan haastaa porukkaa. Haastein teidät, jotka olette nauraneet tänä viikonloppuna!