Kuinka kierrätystoppi tehdään, esim.

Tutoriaalin tapainen pitkästä aikaa! Tehdään aikuisen topista toppi lapselle. Tilasin Ottobren joku aika sitten ja viimein laitoin kaavat testiin. Tähän toppiin on käytetty 1/2016 -kevätnumeron ”Xs and Os” -kaavaa koossa 128 cm ja leveyskoossa 116 cm (tytön tämänhetkinen koko on 121 cm pituutta + 104 cm leveysmitat.)

Käytettävä aines voi kierrättäessä luonnollisesti asettaa rajoituksia projekteille eri tavalla kuin metritavara, joten toisinaan joutuu/pääsee ihan miettimään. Mutta toisaalta kierrättäessä voi parhaillaan säästää huomattavasti aikaa hyödyntämällä valmiita saumoja, päänteitä ja päärmeitä. Sopii mulle.

Tässä on helppo perusresepti, jota käytän paitoihin ja tarvittaessa sitten sovellan. Ei ole rakettitiedettä tämä.

01 - original paita

Lähtötilanne. Lyhyt ja leveä aikuisen toppi, koko n. L. (Olisin kauheasti halunnut ommella vinoraitatopin, mutta minkäs teet. Joskus materiaalia ei vaan ole tarpeeksi, eikä jatkettua saa järkevästi. Älköötten siis hämääntykö kalkkiviivoista. Tabula rasa.)

02 - ke ja kt

Merkitään keskietu ja -taka ylä- ja reunaan molemmille kappaleille.

03 - ke merkkaus

Kaava asetetaan täsmäten KE- ja KT-merkeille. Merkitään kulmien kohta ja saumanvara, jotta piirtämistä on helppo jatkaa samasta kohdasta. Piirretään toinen puoli kaavasta saumanvaroineen.

04 - peilaus

Vipsautetaan kaava peilikuvaksi tarkaten keskikohta piirretyille merkeille. Piirretään toinen puoli.

05 - valmiit leikkuuviivat

Ensimmäinen kappale on piirretty ja valmis leikattavaksi. MUTTA! Kannattaa piirtää myös toinen kappale ennen leikkaamista eli varmistaa, että kangasta on koko vaatteeseen.

06 - siistiminen

Tällä kertaa kävi hyvin ja ratkottavaa päärmettä tuli vaan pieni hitu olalle. Eli tässä kohtaa siivotaan leikatut kappaleet ompelukuntoon.

07 - etu- ja taka

Miehustakappaleet valmiina! Helmapäärme sattui hyvään kohtaan, joten se on jätetty alareunaan.

08 - roippeet

Tällaiset soirot jäi yli sivusaumoista. Näytti passelilta määrältä kanttinauhoiksi, joten jämät on leikattu 3 cm leveiksi nauhoiksi yhdistetty yhdeksi pitkäksi raitakuviota jatkaen.

09 - ompelu

Tästä eteenpäin toppi kasataan perusohjeen mukaan: 1. Ompele vasen olkasauma. 2. Huolittele pääntie ja vasen kädentie nauhalla (kiinnitä nauhaa kevyesti venyttäen.) 3. Ompele oikea olkasauma. 4. Huolittele oikea kädentie nauhalla. 5. Ompele sivusaumat. (6. Päärmää helma, mikäli et voinut hyödyntää entistä päärmättä.)

10 - nips

Varmistetaan, ettei ommel lähde purkautumaan. (=Solmitaan langat tahi muulla tavalla varmistutaan.) Napsaistaan ylimääräiset nauhanpäät siistiksi kainaloista, y ya está!

Valmis!

Onko lukijoissa muita kierrätyskeskushaukkoja?

Finntroll-bokserit.

Männä viikolla humuttiin Rokkitähtinörtin synttärihengessä. Olin melkein antamatta lahjaa (se on meillä se yleisempi käytäntö),  mutta äkkäsin tässä tilaisuuden ommella vihdoinkin jotakin parisen vuotta sitten kierrätyshengessä minulle uskotusta arvoperinnöstä, sankarin ensimmäisestä bändipaidasta. Mitä tehdä siitä? Ostoskassi. Tyyny? Nää.

orkkisEhdottomasti bokserit. Kuulemma oli sankarin ensimmäiset bändibokserit.

etuTältä ne näyttää edestä. (Vähän tuli kiire muiden hommien ohella, joten en mitenkään venynyt purkamaan tuota vekkiä yläreunan peitetikin alta.

takaTakkaa!

Lahjat on kivempia paketista, joten lainasin Supertytöltä dvd-koteloa. (Mulla on muuten ongelma Arielin kanssa. Ihan tyhmä on minusta tarina ilman aukikeskustelua. Niinq mix on ookoo, että rakastuu pakkomielteisesti ensimmäiseen kaksilahkeiseen, jonka näkee, ja se siihen, että nainen sattuu pelastamaan sen ja olemaan tosi kaunis, ja sitten nainen muuttaa itseään sen tyypin vuoksi, ja pääseekin inekseen, äijä vaan tsuumailee sitä päivän (ja naisen kaverit käskee olemaan mahdollisimman kaunis, että se sais pusun) ja sit se tyyppi näkee jonkun toisen tsirbulan rannalla laulamassa (ja okei se ehkä vähän noituu sitä kanssa), hylkää koko alaruumiinsa vaihtaneen naisen heti ja lähtee toisen matkaan, nainen itkee koko päivän ja sitten kuitenkin vurrittaa nilkin perään ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti eikä kukaan missään vaiheessa oikeastaan edes tutustunut kehenkään? Vähän nyt yritystä, Disneykin. Olenko yksin tämän kanssa..? Ehkä mulla ei vaan ole yhtää leikkimieltä.)

paketti

Meni vähän asiasta astiastoon, mutta kuiteskii, tein lahjaksi bokserit ja ne otettiin vastaan ilolla, eikä yhtään pyhäinhäväistysasenteella.

Mistä paidasta sä tekisit alkkarit? Oliko sittenkin ookoo opetus sadussa? Tykkäätkö synttäreistä?

SY 3/14: Lempieläin.

Ei menny tässäkään kuussa Silmukan ytimestä -haaste* niin kuin ensin suunnittelin. Aie oli ylevähkö, mutta loppumetreillä pääsin taas säveltämään.

Nimikoitua voimaeläintä minulla ei ole ollut koskaan, joten en todellakaan heti tiennyt, mikä olisi vastaukseni haasteeseen. Ensin ajattelin saukkoja, joita Supertytön kanssa seuraamme joka ilta The Daily Otterista. Laajensin kuitenkin ajatusta koskemaan myös muita kuin eläviä elukoita, ja päätin viimeinkin korjata 1-vuotiaana saamani lempimörrikkä-Miirun. Hän unohtui kuitenkin eri kaupunkiin kyläreissulla, joten lempieläintä piti miettiä vielä uudelleen.

Naava. Ehdottomasti nykyään serkkuni maatalossa asuva Naava. Kaikkien raidallisten eläinten valtiatar ja jyrsijäin tuho, raitojen ruhtinatar.

Naava2Päivän saalistusennätys: 28 ulkoterassille hilattua rotikaisenruumista. Like a boss. 

Vähän on kurnumiakkua ikävä, mutta maalla saa hän sydämensä kyllyydestä saalistaa.

raitapipa

Mikä tahansa raidallinen muistuttaa aina Raitakarposta, esim. tämä kierrätysmateriaaleista ommeltu Supertytön hattu.

 b2058-sy_002*Silmukan Ytimestä haaste on Silmukan saalistuksen ja Pipon ytimestä -blogin yhteishanke, jossa annetaan joka kuussa uusi teema.

 

 

1+1=paita.

Rakastan kierrätysompelua. Olin jo ihan aikeissa taas hehkuttaa kaikkea siinä, mutta huomasin Omatekeleessä sanotun aika lailla just ne samat sanat. Mitäpä enää lisäämään!

Hankittuani uuden pöydän olen ommellut jotakin joka päivä. Aiemmin täällä onkin esitelty jo kappa ja läppärin suojapussi, mutta ennen niitä ompelin kasan vaatteita Supertytölle. Rakkauteni trikooseen on alati suuri.

Varsinkin lastenvaatteita on niin kivaa suunnitella vanhoista tekstiileistä. Rajalliset resurssit ruokkivat ainakin minulla luovuutta verrattomasti. Nuottihihapaidan ompelusta jäi yli tämän verran raitaa ja tuotuani kierrätyskeskuksesta pyöräpaidan, ajatus lopun sijoittamisesta valkeni saman tien. Miten hyvä tzägä kävi tuon vihreän pääntienkantinkin kanssa.eka1 +1 = tää alempi!

kiti2

Leikkelin kappaleet käsivaralta, mikä onkin viime aikoina ollut se lempparitapa tehdä juttuja. Aiemmin olin ehdottomasti kaavaihminen, mutta näitä lasten kierrätystrikoojuttuja on kyllä ollut maukasta tehdä ihan mäihällä.

kiti

Poisleikatusta yläosasta tuli vielä täydellisen sopivasti 110-kokoiset alushousut. Me gusta. Niidenkin ompelemisesta voi kuulemma vähän innostua..

Ps. Osallistuitteko jo Harakan aarteiden tennariarvontaan? Kuka muu tykkää kierrätysompeluista? Kolahtaako golfvihreä?

Läppärinsuojuksen suojus, kahdesti.

Saatte vielä ihan tämän verran katsella tuota keltaista kangastani, sitten lupaan jo näyttää teille jotain muuta!

Ommeltuani keittiöolkkariin kapan, jäi kangasta yli vielä vaikka mihin. Tulin vilkaiseeksi jämistä virkkaamaani läppärinsuojusta ja siitä se ajatus taas. Jos olisi pidettykin tänä vuonna Rumaläppärilaukkuvaihto Rumasukkavaihdon sijaan? Mä olisin kyllä osallistunut tällä. Ettei menisi ihan parjaamiseksi, suojus kyllä pelitti ihan kivasti ja menihän siihen n. 100 g jämiä.

ennenNo emmä tiiä. ..No on se kyllä aika kamala.

ennen2

 

 Läppä taitettiin ihan vaan massakan sisään ja se pyrki aina laukkukannossa ulos. Tätä mun innovaation tasoa taas. Huoh.

Tajusin olevani kohta päällystämässä virkattua suojusta jollain kivemmalla.

Ensin yritin helposti ja tein sille päällisen verhokankaasta. Taistelin vetoketjun paikalleen ja totesin, että vähän jäi lopputulos kaivelemaan. Suuaukko oli sen verran mittainen, että aavistelin vetoketjun syövän ennen pitkää koneeni pinnan. Ulkokangas oli napakka ja virkattu sisus pyrki rullaamaan koneen uidessa kohdalleen, sillä koneeni kulmikkaat nurkat ottivat kiinni virkkuun verkkotekstuuriin ja pakottivat sisuksen makkaralle. Harsin vuorin ja päällisen toisiinsa, mutta siltikin pyngersi. Siihen on varmaan joku syy, miksi vakiintuneempi tyyli läppärilaukuissa on ulottaa vetskari useammalle sivulle. Mutta hei, kantapään kautta menee parhaiten perille!

suojaAnnan tästä itselleni kouluarvosanan 7 ½. Kangas kiva, vetskari kiva, ompelujälki ei niin kiva, lopputulos ihan ok-käytettävä, jos ei paremmasta tiedä.

Ajatus osoitti kuitenkin potentiaalia riemunkiljahduksiin, joten purin suojuksen seuraavana päivänä aikeenani palata sen pariin järeämmillä aseilla. Tällä kertaa minulla olisi vuori ja tarranauhaa, enkä epäroisi käyttää niitä.

uusi3

Huomattavasti parempi!

uusi1Jotain mustaa halusin mukaan, joten käytin tarranauhaa. Koukkupuolta oli vain valkeana, mutta tämä ei nyt haittaa.

uusi2Sijoitin mustan nauhan niin, että sitä jää hieman näkyviin.

uusi4Nyt minä olen tyytyväinen ja kiljahdan vähän riemusta.

..Muuten, koen otsikoinnin aina tosi hankalana. Blogin kanssa tosin vaikuttaa osuneen nappiin sisällön kanssa. Toinen sopiva olisi voinut olla ”Tekee kaikki käsityönsä kahdesti.” Paitsi jotkut läppärinsuojukset kolmesti.

Ennakkoluuloisen kappaverho.

Viimeksi esittelin pöytäni, joka muutti mm. ompeluasioita aika paljon parempaan suuntaan. Sisustuksen pysyttyä ennallaan vuosikaudet keskityttyäni ennemminkin heivaamaan kamaa ja sitä myöten kalusteita pois, on ajatus uusien kotiasioiden ostamisesta tuntunut vähintäänkin vieraalta. Pitkän harkinnan jälkeen päätin kuitenkin ostaa maton ja verhokangasta ihan iskemättömänä. Tiedän tykkääväni niistä kauan.

Oli ihanaa luoda kotiin pitkästä aikaa jotakin uutta! Suorastaan paloin päästä heti ompelemaan kangasta. Ja jes, oli JUST oikean mittainen pätkä verhonauhaa jemmassa:

likeaboss

Like a boss.

Minulla on ollut vähän hölmö ennakkoasenne kappaverhojen sopivuudesta meille, mutta nyt myönnän, että olen ollut ihan väärässä. Ne ovat oikeinkin kivat. Täytyy kyllä myöntää, että ajatus niistä tuli olosuhteiden pakosta, sillä verhokisko on asennettu toisesta reunasta tasan ikkunan leveydelle. Siellä on taas joku ollut pidättämättä vahingoniloaan, että ”Siinähän ripustat kokopitkän verhon ja peität puolet ikkunasta, hehe! Mut on tietty ihan ookoo, jos sä et uskalla..!” No mä en uskaltanut, capiche? Ja ihan on ookoo!

kappaTykkään kovasti verhon kuvioinnista maton parina. Sama, mutta eri.

reunaKappa peittää ruman pimennysrullaverhon.

Onko joukossa muita kappaverhoihin epäillen suhtautu/-neita tai /-via? Onko uuden ostaminen vaikeaa? Salmiakki vai suklaa? Parketti vai laminaatti?

Panttaamisvalaistuminen ja sammakkohousut.

Hankin ”kaikkeen sopivaa, vauvanvaaleanpunaista balansoivaa, vähän uniseximpää ja omaa silmää miellyttävämpää” vihreää velouria puoli metriä viitisen vuotta sitten aikeenani tehdä siitä joko vaippoja tai silloiselle vauvalle housut, mutta mitä tuli taas jälleen kerran huomattua? Älä hilloa kivoimpia kankaita siksi, ettet raski niitä käyttää vielä paremman idean toivossa ja/tai koska oli niin kallista. Vuosia myöhemmin kangas onkin ihan tavallista ja lapsen venyttyä sitä on ihan liian vähän mihinkään järkevään ja jes, miten kannatti ihan uutena sitä tilata ja jättää vuosiksi käyttämättä.

Muutenkin olen huomannut pantanneeni esimerkiksi sillä hetkellä kivoimpia väriyhdistelmiä (!!!) myöhempiä projekteja varten, mutta sitten sitä vaan ihmeesti aina tulee uusia, jotka kiinnostavatkin enemmän. Ja toteutettua voi tulla vain jotain B-tasolla innostavaa pelkän langan- tai kankaantuhoamisen vuoksi. Loppujen lopuksi ne kaikkein eniten kiinnostavat ideat voivat sitten jäädä kokonaan käyttämättä. Ei enää. Loppuvuoden opiskeltava asia olkoon siis inspiroivimpien ideoiden ja materiaalien käyttäminen sillä hetkellä, kun ne sytyttävät!

..Mutta takaisin helikopteriin. Olin vankasti päättänyt tehdä velourista housut Jälkeläiselle ja leikkasin ne väkisin. Vaakasuuntaan.

Peruslökärit, SK 1/2009. Koko 110.

0c04e-samma2

Parittoman sormikkaan sammakko pääsi koristamaan lahjetta. Tosin noin tunti housujen valmistumisen jälkeen aukesi niistä polvi traagisessa hiekkamäkionnettomuudessa (sisälsi polkupyörän ja laastaria), joten sammakko hypännee ylemmäs paikkaamaan aiheutunutta tuhoa.