Holly ja Juniper parempaan kotiin

Pitämättömänä roikkuvat paidat kiertoon postikulujen hinnalla (veikkaan 15 e. Jos menee enemmän, varmistan vieläkö kiinnostaa). Molempia on käytetty kerran-pari. Passaavat M-kokoiselle. Pliis, ottakaa? Halua voi ilmaista kommenteissa. Saan sitä kautta sähköpostiosoitteen yksityiskohtien sopimista varten, joten sitä ei tarvitse välttämättä kirjoittaa julkiseksi kommenttiin.

Juniper – Esitelty aiemmassa postauksessa [Ravelry]
Materiaali: silkkivillaa (musteensininen osa Regia Silk, helma Teetee Primavera.)

1/2 mitat
Levein kohta kädentien alta: 50 cm
Vyötärö värinvaihtumiskohdassa: 43 cm
Takapituus: 58 cm pöydällä


Holly [Ravelry]
Materiaali: CEWEC Miranda (45% puuvilla, 32% akryyli, 23% pellava)

1/2 mitat
Kainalo-kainalo: 48 cm
Vyötärö: 47 cm
Takapituus: 54 cm pöydällä

Bonus:

Lapsen toppi [Ravelry]
Koko: n. 110-120 cm)
Materiaali: 90% puuvilla, 10% cashmere. Korallinvärinen raitalanka 100% puuvillaa

1/2 mitat
Leveys: 29 cm
Takapituus: 36 cm pöydällä

 

Kivaa viikonloppua, palaillaan piakkoin!

Juniper.

Mä onnistuin! Pidempään tätä lukeneille on varmaan välittynyt minun ikuinen kamppailu mm. paitojen kanssa. Joku ihmeen kirous ollut, kun melkein kaikki on mennyt purkuun. Mutta tästä tuli just hyvä pidän ja oli hauska tehdä ja jemma vajui ja mitä kaikkee ällistystä! Tehkää tekin ja ihmettykää, miten on venka ohje.

_DSC0344

Ohje: Juniper by Veera Välimäki
Koko: Seurattu M-koon reseptiä silmämääräisesti
Lanka: Schachenmayr Regia Silk 6-fädig, musteensininen [55% Villaa, 25% Nailonia, 20% Silkkiä]
Teetee Primavera, musta [75% merinoa, 25% silkkiä]
Puikot: 3.5 mm, helmajoustin 3.25 mm
Menekki yhteensä 350 g (sininen 275 g, musta 75 g)

_DSC0337
Voiko teistä vuonna 2008 ja 2010 ostettuja lankoja kutsua vuosikertamateriaaleiksi? Ei? No hyvin hilloutuneiksi ainakin? Enää ei ehkä välttämättä tulisi ostettua niin öngällä silkkivillaa, mutta nää onkin hankittu aikana, jolloin mikä tahansa ei-Novita oli musta tosi hienoa ja hitti pop. Niinkään ei tullut mietittyä, onko hienosteleva silkkikiilto ihan mun makuun. Kunhan ei ollut seiskaveikkaa ni oli hyvää! Musteensiniset Regiat ostin aikoinaan Kirjavasta kerästä ja muistan 9 kerän maksaneen 20 euroa. Tämä on nyt toinen niistä neulottu paita, joten olen enemmän kuin tyytyväinen kustannus/riittoisuus –suhteeseen.

Arvasin viimeisten rippeiden menevän tähän ja näin oivan tilaisuuden uusiokäyttää helmaan Amelian purkulangat. Muistan neuloneeni Amelian kahden varikkokäynnin taktiikalla ja värjäyseriä oli sen mukaan. Mutta miten voi yhdestä villapaidasta tulla yli parikymmentä parkuvaa purkurullaa? Tämä Juniperin helma on tursittu kymmenestä eri keränpätkästä. Kolmeen nassakkaan olin kerät joskus kätkenyt, ja nyt tytön kanssa tunnistetiin kova tovi hyvässä valossa värjäyseriä toisistaan ja vaa’alla punnittiin, että ”Vielä on ainakin yhden nötön oltava tätä, kun ei tule 50 grammaa näistä vielä.” Mutta eihän tää olis mulle leimallinen projeksi ollenkaan, jos ei jotain purkumatskua olisi mukana!

Tässä paidassa mä kuitenkin jopa tykkään tuosta silkistä, vaikkei se olekaan sitä mukavaa rouhakkaa laatua. Paita on malliltaan riittävän simppeli ja väriblokattu helma pelastaa turhalta pröystäileväisyydeltä. Ja tuo ohje – ihan hurjan hauska rakenne on tässä paidassa! Paita näyttää kaukaa ihan peruslento-oravalta, mutta läheltä paljastuu lyhennettyhen kerrosten hyvyyttä. Paita neulotaan saumattomasti ylhäältä alas. Tai mun mielestä neule on saumaton, jos mitään ei tarvitse ommella neulalla. Kiinnosti neuloa koko matka ja uusiksi saatan ottaa!

Onhan teitäkin neulelykästänyt viime aikoina?

Läksiäisneuleita Tanskaan menijöille.

Eräs parhaista ystäväpariskunnista muuttaa. Tyypit asuivat ensin Granadassa, jossa ylkä teki Erasmus-vaihdon kolme vuotta sitten, joskaan eivät tutustuneet vielä tuolloin. Sitten tuli pariskunta puolestaan viime kevääksi vaihtoon Jyväskylään, jossa tiemme yhtenivät. Ja sitten muuttivat he Barcelonaan opiskelemaan, ja me vuosi sitten perässä. Nyt ne muuttaa Kööpenhaminaan pariksi vuodeksi, joten mikäli historia on toistava itseään, mekin varmaan löydetään itsemme sieltä enemmin tai myöhemmin, vaikka nyt ei ole mitään aikomusta sinne suuntaan. Mutta en pyristele vastaan, mistä sitä tietää.

Sen kuitenkin ennakoin, että villasukat ja kämmekkäät saattavat olla kylmemmässä olossa iloksi, joten laitoin langat puikoille. Pariskunta tykkää samoilla luonnossa, joten halusin pysyä teemassa. Hari sai aiemmin tehdyt Petäjät ja Monikalle neuloin Falling Leavesit, joiden kantapäässä jatkokehittelin tiimalasikääntöä. Monika sai myös muutama vuosi sitten summittaisesti ylös kirjoitetun Kiertehiset-mallin testikappaleen, mutta niiden neulomisesta on nyt jo niin kauan, että joudun tekemään vielä yhdet ennen kuin uskallan laittaa ohjeen eetteriin.

 

20150802_0003Malli: Falling leaves by Jessica Landers
Lanka: Viking Vilma
Puikot: 3.25 mm ja kun katkesi toinen, 3.5 mm
Menekki: 72 g

20150802_0001Kantapääsovellus.

20150802_0007Aina tää sukkien kuvaaminen on tätä.

20150802_0010Malli: Kiertehiset
Lanka: Drops Karisma
Puikot: 3.75 mm

20150802_0011Kuvakiitos anopikkeelle.

20150802_0012Kuvakiitos Supertytölle. Ja hameesta kiitos Pinterestille! Mulla ei ollut juuri mitään kesävaatteita ennen kuin törmäsin pitkähihaisten paitojen käyttämiseen alaosana. Nyt saa niitäkin pidettyä ympäri vuoden.

Liukkoset-lapaset valmiina testineulontaan!

Vähän oli eihhhelevettiä ja voiskonymmillääniä, mutta siinä se Liukkosten ohje nyt on, valmiina testattavaksi tuleman. Nimenkin se on saanut. Kuviosta tuli mieleeni se liukasteluliikennemerkki, siitä Liukkonen.

Toivottavasti ei teidän tarvitse ihan näin paljon vääntää ja myös hermoa kääntää. Mutta kertokaa vaan kaikki, mikä ohjeessa mättää. Tai oikeastaan, jos mättää joku muukin, niin passaa tuulettaa. Tai sekin on mahis, että jos ei vaikka mikään käy naamaan vielä ja kovasti haluaisit jotain sytykettä, niin ota riski ja kokeile mun ohjetta, se saattaa sisältää ylläreitä. Vaikka mä olin kyllä saavinani sillä aika hyvät tumput tehtyä. PDF-ohjeen saa ladattua täältä tahi kuvaa tapauttamalla. Ja ai niin! Peukaloon tein pienen säädön, eli siitä tulee ihan himpsan erilainen kuin tässä kuvassa. Saman kuvionjatkamisajatuksen säilytin kuitenkin. No, jospa se siitä! Odotan jännäten, mitä olette ohjeesta mieltä! Olisiko paha, jos laittaisitte huomionne tämän postauksen kommentteihin, niin olisivat näkyvillä kätevästi kaikille?

eestaas1

Ämpyily-lapaset. Ohje tulossa piakkoin!

Mulla on muuten hirmu vähän harmitusta tällä hetkellä, koska huomenna on mun ensimmäinen työpäivä Reebokin asustetiimin tuotekehittäjänä. Mä huomaan, että jotenkin kummallisesti jännittää mennä, vaikka jalat on vieneet samaan pulpettiin harkkaan jo 5 kk. Tykkään mun työstä ihan sssikana ja työpaikasta ja Espanjastakin. Pidän siitä, että saan jäädä niihin kaikkiin.

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat.

En nyt niin ole jouluihminen ollut aikuisiällä, mutta tänä vuonna odotin kyllä kovasti. Niin paljon kuin tykkään elosta täällä, perhetta ja ystäviä on hirveä ikävä. Ja mikä ois parempaa ajankulunvauhditusta kuin jämälankavillasukkajoulukalenteri hei! Jämiä ei vaan ollut yhtään tippaa, siinä pulma. Mutta Sokkis kuiskasi Kaheleiden Minivyyhtisukkalankavaihdosta [rav] ja sain jännätä nöttöskirjeitäkin. Neuleparasta. Tämmöset tuli sukista, ihan kreisit hei. Ja aika siistejä ovat nuo muutkin, käykää vaikka toteamassa!

kalenterisukat2

kalenterisukat4

kalenterisukat5

kalenterisukat6

Naftaliini pois.

Mikä siinä onkaan niin kiusallista, ettei päivitä blogia säännöllisesti? Että aina haluaisi aloittaa uuden postauksen anteeksipyynnöllä tai vähintäänkin selityksellä, että missä on hurvittu? Jossain jo nikertää, kun siitä on niin kauan! Ja sitten on vaikea aloittaa, koska pitäisi olla jotain hirmu hyvää tarjota tauon jälkeen. Ja sitten menee kaksi viikkoa lisää miettiessä. Tuntuuko teistä siltä ikinä? Niin, ja että pitäisi olla ihan jumalaton inspis menossa, että sen voisi jakaa niin, että siitä kuvittelisi edes pienen osan tarttuvan?

Mulla on siis jo pitkään ollut todella korkea kynnys kirjoittaa. Ehkä se johtuu siitä, ettei neulominen enää täytä elämää samalla volyymillä kuin viisi vuotta sitten. Silloin neuloin koko ajan, ja kun en neulonut, ajattelin sitä. Nyt teen pienissä pätkissä yhtä-kahta työtä kerrallaan. Kynäkin tuntuu olevan aika tukevasti ruosteessa eikä sitä helpota ainakaan kirjoittamisen lykkääminen. Ehkä mun pitäisi laajentaa aihepiiriä. Mutta en kyllä tiiä. Kirja-arvostelija sisälläni ei ole herännyt, eikä treeneistä lukeminen kiinnosta ketään (paitsi Rahjamuijan, se on eri asia!). Mä kuitenkin haluan jatkaa bloggaamista ja ajattelin lähteä purkamaan jumia kirjoittamalla ihan vaan pienestä asiasta ja yrittää olla kamalasti ajattelematta, onko tässä info- tai viihdearvoa enemmän vai vähemmän. Näytän mun kynälle karhunkieltä ja toivon, että niin käy vielä monesti.

Esim. tänään mua kiinnostaisi tietää, mikä on teidän kikka kokeilla väriyhdistelmiä ennen neulomista? Mä olen huomannut käyttäväni paljon Calcia.

varikokeilu

Näistä tulee juttu. En ole ihan varma, mikä on kivoin värivaihtoehto. Vaikea varmaan sanoa, kun ei tiedä, mistä on kyse, mutta mitä sanotte mutuna silti? Mä olen ehkä jo päätökseni tehnyt.

Ps. Jennileenan heittämä Syyshaaste on joka päivä mielessä, vielä minä sen! 🙂

Boleroke-pulma.

Meillä on käynyt satumainen mäihä, sillä täällä Sant Cugatissa asuu Rokkitähtinörtin äidin ystävä (nyk. meidän ystävä), joka oli järjestänyt meille mm. aivan ihanan asunnon keskeltä kaupunkia, ja vieläpä puoli-ilmaiseksi yleiseen hintatasoon ja asunnon kuntoon (remontin jäljiltä) nähden. Roser on myös vienyt minua kävelylle ja sivistänyt alueen historiasta, ja auttanut kaikessa mahdollisessa muussakin. Pieni neulekiitos on siis enemmän kuin paikallaan.

Kerroinkin viimeksi käyneeni ostamassa kulman kaupasta vähän materiaalia. Googlasin ja Rävelsin, ja löysin kivanoloisen ohjeen. Helppo ku mikä: pelkkä suora pala, jossa hihansaumat. Mutta aika ärsyttävä se on, sillä kaaviossa on kaksi virhettä ja jo aloitus oli hämärä, eikä vastannut kuvaa yhtään. Sovelsin. Eikä kuvioon kuulu tuollaista siksak-raitaa, jonka kaaviota seuraamalla saa. Ei se ruma ole, mutta en suorastaan halua sitä. Ohjeen virheet hoksattua ei kovin vaativaa olisi vain jättää niitä huomiotta ja neuloa oikein, mutta emmä tiiä. Alkoi tympäisemään!

tymph

Olen vähän kyllästynyt kolmiohuiveihin, mutta sellainen olla ihan fiksu lahjana. En tunne Roserin hattumakua, joten pipo voi olla liian riski. Anopike antoi hälle juuri sukat, joten nekään eivät tule nyt kyseeseen. Lanka on tätä Dropsin Alpaca Silkiä. Mitä te tekisitte? Onko teillä jotakin vakiolahjaa, joka toimii aina?

Mutta hei, on myös hyviä juttuja! Esim. nämä espanjalaiset biojätepussyt! Miten käteviä, katsokaa! Materiaalikin on kestävää eikä sitä liurua, joka alkaa maatumisen jo roskisämpärissä kahdessa päivässä, ainakin meillä. Nyt tiedän, mitä annan tänä vuonna rakkaille joululahjaksi.