Holly ja Juniper parempaan kotiin

Pitämättömänä roikkuvat paidat kiertoon postikulujen hinnalla (veikkaan 15 e. Jos menee enemmän, varmistan vieläkö kiinnostaa). Molempia on käytetty kerran-pari. Passaavat M-kokoiselle. Pliis, ottakaa? Halua voi ilmaista kommenteissa. Saan sitä kautta sähköpostiosoitteen yksityiskohtien sopimista varten, joten sitä ei tarvitse välttämättä kirjoittaa julkiseksi kommenttiin.

Juniper – Esitelty aiemmassa postauksessa [Ravelry]
Materiaali: silkkivillaa (musteensininen osa Regia Silk, helma Teetee Primavera.)

1/2 mitat
Levein kohta kädentien alta: 50 cm
Vyötärö värinvaihtumiskohdassa: 43 cm
Takapituus: 58 cm pöydällä


Holly [Ravelry]
Materiaali: CEWEC Miranda (45% puuvilla, 32% akryyli, 23% pellava)

1/2 mitat
Kainalo-kainalo: 48 cm
Vyötärö: 47 cm
Takapituus: 54 cm pöydällä

Bonus:

Lapsen toppi [Ravelry]
Koko: n. 110-120 cm)
Materiaali: 90% puuvilla, 10% cashmere. Korallinvärinen raitalanka 100% puuvillaa

1/2 mitat
Leveys: 29 cm
Takapituus: 36 cm pöydällä

 

Kivaa viikonloppua, palaillaan piakkoin!

Supertytön jämätakki.

Tämä takki valmistui itse asiassa jo alkukesästä, mutta mitäs näitä nyt on, kuvanottamisen vaikeuksia ja vaatteiden, kameran ja mallin sijaitsemista eri paikoissa. Jonkun olen joskus kuullut kirjoittamisenkin viivästymisestä, mutta phoooeyy, pois sellainen minusta! Mä en ainakaan koskaan unohda kirjoittaa kahteen kuukauteen, vaikka ois kaikki tarvittavat materiaalit kasassa.

Ajatuksena takissa oli kuitenkin käyttää sellaisia materiaaleja, joita kotoa löytyi. Kaikkea löytyi. Kankaan on Jälkeläinen valinnut itse neljä vuotta sitten, ja makunsa oli onneksi pysynyt samana. Kankaassa on jonkinlainen kevyt pintakäsittely, joten se on jonkin verran tihkua kestävä.

20140714_0221

Hupun reunassa ja taskunsuissa on viimeiset soirot kasariluvulta periytynyttä resoria. Sinne meni viimeinkin mokoma keltahaljukka!

20140714_0209Vuori on keskeltä halki leikattu toppi, joka oli liian täydellisesti sopivan kokoinen pelastuakseen hyödyntämiseltä. Myös hihojen vuori on kierrätettyä t-paitaa, huppuun sain menemään loput viinihköstä trikoosta. Tosimummon takkiohje on lyömätön. Sovelsin oikeastaan vain hupussa, kun oli kankaat kortilla.

20140714_0226

Loppukuikistukset vielä. Mäkin olin tähän takkiin vallan tyytyväinen, vaikka tokikin olisin tehnyt vuorin mieluummin yhdennäköisestä materiaalista, jos sitä tarpeeksi olisi ollut. Vaan kierrätyksestä aina mieli hyvä!

20140714_0222

Kierrätetyt pikapaidat.

Päivitettyäni keittiönpöytäni peruskorkeaan malliin, lähti ompeluhommat aika roihalla tulille. Mm. seuraavaa kursin heti.

Löysin kirppikseltä joskus jonkun itse ompeleman lasten paidan. Paita oli arviolta kokoa 130-140, joten se vaikutti juuri sopivalta väljään, 116-kokoiseen mekkoon. Saksin paidan käsivaralta tähän tyyliin. Tässä ei tarvinnut edes ommella hihoja uudestaan, vaan pelkkä katkaisu riitti. Sitten tarvitsi ainoastaan huolitella kaikki reunat resorein. En tiedä, mitä ajattelin pääntietä tehdessä, mutta tällä kertaa jaksan purkaa ompelemaani siksakkia vain ajatustasolla.

pallo_taskulla

 

Taskun beige-valkea paita vaikuttaisi aika monikäyttöiseltä, onhan siitä tehty jo yksi pipokin. Kainalon muoto määräsi taskun kaaren, kuin helppoa se. Huolittelin kaaren tutusti Tosimummon raakareunalla.

 Sitten tämä toinen. Löysin kierrätyskeskuksesta topin, joka näytti heti paita-aineelta. Alla oleva suhnuinen kuva näyttää, miten leikkelin. Olkain ja kädentiehuolittelu vaan pois *naps*, ja raitapaidasta tähteeksi jääneet hihat käyttöön.

orkkistoppi

Lapsen tunika topista.

mekkonen

Semmosii!

Finntroll-bokserit.

Männä viikolla humuttiin Rokkitähtinörtin synttärihengessä. Olin melkein antamatta lahjaa (se on meillä se yleisempi käytäntö),  mutta äkkäsin tässä tilaisuuden ommella vihdoinkin jotakin parisen vuotta sitten kierrätyshengessä minulle uskotusta arvoperinnöstä, sankarin ensimmäisestä bändipaidasta. Mitä tehdä siitä? Ostoskassi. Tyyny? Nää.

orkkisEhdottomasti bokserit. Kuulemma oli sankarin ensimmäiset bändibokserit.

etuTältä ne näyttää edestä. (Vähän tuli kiire muiden hommien ohella, joten en mitenkään venynyt purkamaan tuota vekkiä yläreunan peitetikin alta.

takaTakkaa!

Lahjat on kivempia paketista, joten lainasin Supertytöltä dvd-koteloa. (Mulla on muuten ongelma Arielin kanssa. Ihan tyhmä on minusta tarina ilman aukikeskustelua. Niinq mix on ookoo, että rakastuu pakkomielteisesti ensimmäiseen kaksilahkeiseen, jonka näkee, ja se siihen, että nainen sattuu pelastamaan sen ja olemaan tosi kaunis, ja sitten nainen muuttaa itseään sen tyypin vuoksi, ja pääseekin inekseen, äijä vaan tsuumailee sitä päivän (ja naisen kaverit käskee olemaan mahdollisimman kaunis, että se sais pusun) ja sit se tyyppi näkee jonkun toisen tsirbulan rannalla laulamassa (ja okei se ehkä vähän noituu sitä kanssa), hylkää koko alaruumiinsa vaihtaneen naisen heti ja lähtee toisen matkaan, nainen itkee koko päivän ja sitten kuitenkin vurrittaa nilkin perään ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti eikä kukaan missään vaiheessa oikeastaan edes tutustunut kehenkään? Vähän nyt yritystä, Disneykin. Olenko yksin tämän kanssa..? Ehkä mulla ei vaan ole yhtää leikkimieltä.)

paketti

Meni vähän asiasta astiastoon, mutta kuiteskii, tein lahjaksi bokserit ja ne otettiin vastaan ilolla, eikä yhtään pyhäinhäväistysasenteella.

Mistä paidasta sä tekisit alkkarit? Oliko sittenkin ookoo opetus sadussa? Tykkäätkö synttäreistä?

SY 3/14: Lempieläin.

Ei menny tässäkään kuussa Silmukan ytimestä -haaste* niin kuin ensin suunnittelin. Aie oli ylevähkö, mutta loppumetreillä pääsin taas säveltämään.

Nimikoitua voimaeläintä minulla ei ole ollut koskaan, joten en todellakaan heti tiennyt, mikä olisi vastaukseni haasteeseen. Ensin ajattelin saukkoja, joita Supertytön kanssa seuraamme joka ilta The Daily Otterista. Laajensin kuitenkin ajatusta koskemaan myös muita kuin eläviä elukoita, ja päätin viimeinkin korjata 1-vuotiaana saamani lempimörrikkä-Miirun. Hän unohtui kuitenkin eri kaupunkiin kyläreissulla, joten lempieläintä piti miettiä vielä uudelleen.

Naava. Ehdottomasti nykyään serkkuni maatalossa asuva Naava. Kaikkien raidallisten eläinten valtiatar ja jyrsijäin tuho, raitojen ruhtinatar.

Naava2Päivän saalistusennätys: 28 ulkoterassille hilattua rotikaisenruumista. Like a boss. 

Vähän on kurnumiakkua ikävä, mutta maalla saa hän sydämensä kyllyydestä saalistaa.

raitapipa

Mikä tahansa raidallinen muistuttaa aina Raitakarposta, esim. tämä kierrätysmateriaaleista ommeltu Supertytön hattu.

 b2058-sy_002*Silmukan Ytimestä haaste on Silmukan saalistuksen ja Pipon ytimestä -blogin yhteishanke, jossa annetaan joka kuussa uusi teema.

 

 

1+1=paita.

Rakastan kierrätysompelua. Olin jo ihan aikeissa taas hehkuttaa kaikkea siinä, mutta huomasin Omatekeleessä sanotun aika lailla just ne samat sanat. Mitäpä enää lisäämään!

Hankittuani uuden pöydän olen ommellut jotakin joka päivä. Aiemmin täällä onkin esitelty jo kappa ja läppärin suojapussi, mutta ennen niitä ompelin kasan vaatteita Supertytölle. Rakkauteni trikooseen on alati suuri.

Varsinkin lastenvaatteita on niin kivaa suunnitella vanhoista tekstiileistä. Rajalliset resurssit ruokkivat ainakin minulla luovuutta verrattomasti. Nuottihihapaidan ompelusta jäi yli tämän verran raitaa ja tuotuani kierrätyskeskuksesta pyöräpaidan, ajatus lopun sijoittamisesta valkeni saman tien. Miten hyvä tzägä kävi tuon vihreän pääntienkantinkin kanssa.eka1 +1 = tää alempi!

kiti2

Leikkelin kappaleet käsivaralta, mikä onkin viime aikoina ollut se lempparitapa tehdä juttuja. Aiemmin olin ehdottomasti kaavaihminen, mutta näitä lasten kierrätystrikoojuttuja on kyllä ollut maukasta tehdä ihan mäihällä.

kiti

Poisleikatusta yläosasta tuli vielä täydellisen sopivasti 110-kokoiset alushousut. Me gusta. Niidenkin ompelemisesta voi kuulemma vähän innostua..

Ps. Osallistuitteko jo Harakan aarteiden tennariarvontaan? Kuka muu tykkää kierrätysompeluista? Kolahtaako golfvihreä?