Supertyttö virkkaa.

Ohhoh, äidin yllätykseksi lähti just kuusi täyttäneeltä neidiltä virkkuut sujumaan. Eniten huvittaa menetelmä, joka saattaa tai ei saata kuulostaa omakohtaisesti tosi tutulta. ”Äiti voitsä opettaa mut neulomaan tai virkkaamaan? Oisko netissä jotain videoita, joista vois kattoo mallia?” Ööö! ”No joo, katotaan! Voin mäkin kyllä näyttää.” ”No joo, mut ehkä on kuitenki parempi, että mä jään sit netin kanssa opettelemaan, kun sä rupeet aina hermostuttamaan mua. Mä osaan kyllä pausettaa.” Hahhah! Mikäs siinä.

20140503_0015

Ihan kuin itseään katsoisi Youtube-tutoriaalien kanssa 😀 Käytössä Meidän perheen ohjeistus.

Netti auki, virkkuukimppeet esille ja lapsi tuoliin. Muutama silmukka yhdessä. Olin jo henkisesti varautunut tsempittämään hurjasti, mutta ihmeekseni neidin hermot eivät pettäneet kertaakaan. Välillä vaan piti käydä luomassa uskoa siihen, että silmukka todella on onnistunut, kunhan sen vetää ihan vaan vielä vähän isommaksi.

virkkuri2

Otteet.

virkkuri1

Näin paljon jo!

virkkuri3

Ensimmäinen virkkuusaavutus ❤ Tästä jatkuu!

Tätä ylpeyttä siitä, miten pitkäjänteisesti hän opetteli, vaikkei heti ekalla sujunut! ❤ Ja ensimmäinen asia, jota hän uuden taidon myötä mietti, oli sen opettaminen kavereillekin. Vaaau! Ja hetkohta tämän jälkeen huomattiin, että alahampaiden takana pilkottaa kruunu. Mulla taitaa nyt ihan virallisesti olla sellanen iso tyttö. Snif.

Ps. Hauskasti sattui vielä olemaan hällä yllään paita, jonka pitsiliinan on äitini virkannut joskus ammoin. 🙂

Advertisements

22 kommenttia artikkeliin ”Supertyttö virkkaa.

  1. Jee, mahtavaa 🙂 Mä en yhtään muista minkä ikäisenä mä opin virkkaamaan.. Mutta sen muistan, että koska mummoni tai äitini eivät osanneet opettaa virkkaamaan vasemmalla kädellä, sen opetti isäni 😀 Noin muuten niin olemattoman isäsuhteen muistohelmi 🙂

    Tykkää

  2. Jee, mahtavaa 🙂 Mä en yhtään muista minkä ikäisenä mä opin virkkaamaan.. Mutta sen muistan, että koska mummoni tai äitini eivät osanneet opettaa virkkaamaan vasemmalla kädellä, sen opetti isäni 😀 Noin muuten niin olemattoman isäsuhteen muistohelmi 🙂

    Tykkää

  3. Voihan, aika mahtavaa! Meillä vasta leikitään kutimointia, mutta luotan siihen, että jossain vaiheessa sekin opetellaan innoissaan, sitten hylätään nolona, ja sitten sen parissa hujahtaa loppuelämä.

    Tykkää

    • Haha! Toivottavasti tämä käsityömeininki olisi vielä silloin muutamankin vuoden päästä sen verran hitti pop, ettei tarttis salaharrastaa. Mutta ehdottomasti tämä on sellainen loppuelämän sitoumus, jos joskus sattuu kutimet käsiinsä nostamaan.

      Tykkää

  4. Voi ei, kuinka ihanaa! Ja kunpa olisin hoksannut itsekin Toutuben, kun tässä taannoin yritin opettaa miespuolisia kollegoitani virkkaamaan työpaikan ”salaista projektia” varten. Oi sitä hikoilun määrää!

    Olen unohtanut käydä kommaamassa, että hieno uusi layout sivuillasi!

    Tykkää

Kerro, niin mekin tiedetään!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s